Pohjois-Karjalassa energian ytimessä -Pohjois-Savon Energiaklusteri starttasi syksyn yritysvierailut Savon Voimalta  

Pohjois-Savon Energiaklusterin koko toteuttajatiimi otti syyskuun aluksi sunnan kohti Pohjois-Karjalaa ja jäsenyrityksen Savon Voima Oyj:n Joensuun voimalaitosta. Savon Voimalla 2.9.2025 vierailijoita vastassa oli energia-alan ammattilaiset, joiden matkassa energiaklusteri pääsi syventymään energia-alan näkymiin Savon Voiman silmin sekä voimalaitoksen prosessit ja teknologia veivät tutustumaan niin katon lintuperspektiiviin, kuin voimalaitosten sisälle. Alueellinen vahva yhteistyö ja Savon Voiman tulevaisuuden suunnitelmat olivat esillä, mikä osaltaan tarjoili myös klusterin toteuttajille arvokasta tietoa tulevaisuuden tarpeiden hahmottamiseksi ja käytännön yhteistyöhön.

Pohjois-Savon Energiaklusterin toteuttajia Navitas Kehitys Oy:stä, Savonia-ammattikorkeakoulusta ja Savon koulutuskuntayhtymältä oli Joensuun Savon Voiman voimalaitoksen porteilla vastassa kaukolämmön- ja sähköntuotantoliiketoiminnan johtaja, Kari Anttonen. Karin lisäksi klusteritiimiä odotti sisätiloissa Savon Voiman Joensuun yksikön käyttöpäällikkö Veli-Matti Keronen, joka vastaa Joensuun energiatuotannosta. Biohiilen asiakkuudesta vastaava tuotantoinsinööri Janne Palvinainen sekä kehityspäällikkö Ari Ovaskainen olivat myös mukana kertomassa omasta vastuu- ja osaamisalueestaan päivän tapaamisella sekä voimalaitoskierroksella.

Päivä käynnistettiin Savon Voima Oyj:n kehityskaarella hieman historiaan peilaten, vaikka päivän kierroksella keskityttiinkin vahvasti tämän päivän tekniikoiden ja prosessien läpikäyntiin voimalaitoksen uumenissa sekä katolta käsin, myös biohiilen valmistusprosessi oli mielenkiintoinen lähietäisyydeltä Taalerin omistaman Joensuun Biocoal Oy:n biohiilitehtaalla. Hiilidioksidin sitominen biohiileen ja prosessi itsessään kirvoittikin paljon kysymyksiä, ja niihin saimme kattavia vastauksia monipuolisilta alan asiantuntijoilta. Teemoina esiin nousivat lopputuotteiden mahdollisuus, kapasiteetti valmistusmäärissä, prosessin kompensaatiovaikutukset sekä sertifikaattien asettamat määreet lopputuotteelle.

Tulevaisuuden suunnitelmat Savon Voimalla olivat päivän agendassa myös vahvasti esillä ja positiivista olikin kuulla, että suunnitelmia on monipuolisesti eri energiatekniikoiden- ja muotojen ympärillä seuraaville vuosille. Tavoitteena ja lähtökohtana tulevaisuuden kehitysvaiheilla, investoinneilla ja suunnitelmilla on kehittyä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, tukea alueiden kehitystä, mutta myös turvata resilienssin näkökulmasta saatavuutta ja toimitusvarmuutta.

Alueelliset tekijät ja elinvoiman kehitys Savon Voiman silmin

Savon Voima Oyj on paikallinen energiakonserni, jonka omistuspohja 100%:sti on Savon Energiaholdin Oy:llä, jonka omistaa 20 alueen kuntaa.  Lähienergiantuottajana ja alueellisen kehityksen tukijana sekä edistäjänä Savon Voiman sisälläkin rooli sekä vastuu nähdään tärkeänä. Kari Anttonen kehuikin Joensuun alueen kehityskohteissa esimerkkinä Joensuun kaupungin sekä Business Joensuun yhteistyön merkitystä. Tämä nähdään alueellisten kehitysaskeleiden kannalta äärimmäisen tärkeänä. Savon Voiman Joensuun yksikössä henkilökuntaa on noin 35 henkeä, kun taas kokonaisuudessaan kumppanit huomioiden koko ammattilaisverkoston muodostaa Savon Voiman koko konserni, lähes 900 henkeä.

Historiassa Savon Voiman toiminta sai alkunsa ystävänpäivänä 14.2.1947, jolloin Savoon tarvittiin jälleenrakentamisen käynnistämiseksi voimaa. ”Tämä alueellinen mahdollistaja ja paikalliset olosuhteet kehitykselle takaava energiayhtiö olemme tänäkin päivänä”, toteaa Anttonen.

Savon Voiman historiassa laajentuminen eri energiamuotojen ympärille on tapahtunut yhteistyöllä, yrityskaupoilla ja konsolidoitumisen kautta. Viime vuosilta Savon Voiman historiasta mainittakoon 2018 vuoden energiapalveluyritys Väreen synty, vuonna 2020 Fortumin kaupan seurauksena kaukolämpö- ja sähköntuotantoliiketoiminnan laajentuminen Joensuuhun tai uuden aurinkovoimayhtiön, Suomen Aurinkovoima Oy:n perustaminen vuonna 2025 yhdessä kolmen muun energiayhtiön kanssa. Yhteinen biomassan hankintayhtiö, Itä-Suomen Biomassa Oy syntyi, kun Savon Voima ja Joensuu Biocoal Oy lyöttäytyivät yhteen. Pohjois-Savon Energiaklusterin ydinajatus ja lempihokema, synergiasta energiaa elää käytännössä vahvasti osana Savon Voimankin kehityskaarta. ”Energia-alalla konsolidoituminen on ollut alalle ominainen tapa kasvaa, niin myös meillä Savon Voimalla. Synergiaedut ja niiden saatavuus ovat välttämättömiä tässäkin suhteessa kasvun kannalta”, Anttonen nostaa esille.   

Savon Voiman kaukolämpöverkon tuotanto ja myynti kattaa 21 kaukolämpöverkko aluetta. Joensuussa, Iisalmessa ja Pieksämäellä sähköä tuotetaan vastapainevoimalaitoksessa, lisäksi Savon Voimalta löytyy 11 omaa vesivoimalaitosta. Savon Voiman verkkoalue vastaa yli 120 000 kotitalouden ja yrityksen sähkön siirrosta sekä verkkopalveluista. Alueellisesti verkko kattaa Pohjois-Savon sekä osia Etelä-Savon sekä Keski-Suomen alueella yhteensä 28 000 kilometrin verran. Investointeja Savon Voiman Verkko Oy teki 36,4 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Kaukolämmön osalta asiakkaita oli 5829 vuonna 2024 ja kaukolämmön tuotanto tapahtui 96%:sti kotimaisilla energialähteillä. Savon Voimalla turpeen käyttö osalta paikkakunnista on suunniteltu loppuvaksi vuoden 2025 loppuun mennessä, kuten Joensuussa. ”Vuonna 2026 yli 98% Joensuun kaukolämmöstä tulee olemaan hiilineutraalia. Tästä olemme Savon Voimalla ylpeitä”, korostaa Anttonen.  

Tulevaisuuden kehitys kohti hiilineutraalia huomista

Saimme vierailulla kuvausta Savon Voiman strategisista tavoitteista tulevaan. Asiakas pysyy edelleen keskiössä, kannattavuutta ja tehokkuutta unohtamatta. Vastuullisuus kulkee myös Savon Voiman strategiatavoitteissa vahvasti mukana ja biodiversiteetti sekä luontovaikutusten hallinta koetaan tärkeänä tulevaisuuden kehityksessä huomioitavaksi.

Hiilineutraali tiekarttakin Savon Voimalta löytyy, jossa hiilineutraalius on osana tukevaisuuden investointisuunnitelmia ja kehityskohteita. Tavoitteet ovat kovat ja vuoteen 2030 hiilineutraali kaukolämpö on tavoite, jolloin turpeesta tulisi täysin olla luovuttu. Anttosen mukaan puupolttoaineen hankintaketjujen kehityksen rooli tuleekin korostumaan ja tulevaisuuden investoinneissa puupolttoainekentän laajennukset muun muassa Iisalmen ja Suonenjoen alueilla ovatkin suunnitelmissa. Joensuun voimalaitoksen katolla paikallista puun varastointia katsellessa ylhäältä käsin käyttöpäällikkö Veli-Matti Keronen kertoikin, että Joensuun yksikön puun hankia-alue ulottuu 100 kilometrin sisälle kohteesta.  

Savon Voiman näkemys tulevaa on, että energian varastoinnin merkitys tulee myös korostumaan tulevaisuudessa sekä teollisten hukkalämpöjen hyödyntäminen, kuten biohiilitehtaan hukkalämmöt Joensuussa tai esiin nostettuna esimerkki Siilinjärven Yaran hukkalämmön hyödyntämisestä. Hukkalämmön hyödyntämisen, kaukolämpöakkujen ja vesivoiman yhteyteen sähkövarastolle Savon Voimalta löytyy tulevaisuuteen suunnitelmia. Investointeja Savon Voima on tehnyt myös vuonna 2025 sähkökattiloiden osalta Keiteleelle ja Iisalmeen. Vuosille 2026-2028 sähkökattila investointeja on suunnitteilla myös Leppävirralle, Pieksämäelle, Vuorela-Toivala alueella, Joroisiin, Rautalammille, Suonenjoelle, Nilsiään, Juankoskelle sekä Pielavedelle. Eli energiamuotojen osalta sähkökattiloiden ympärillä tulevaisuuden osaajiakin tarvitaan.

”Sähkökattilat ovat käytännössä kaikki elektrodikattiloita, jossa toimintaperiaate perustuu veden johtokykyyn eli sähkö muunnetaan lämpöenergiaksi ilman polttoaineen palamista. Sähkökattilat ovat edullisia investoida, jos verrataan voimalaitokseen ja niillä saavutetaan monia etuja. Sähkökattiloilla voidaan kattaa kesäaikainen, alhaisempi lämmöntarve, niillä voidaan tuottaa nopeasti huippukuorman vaatima lämpöteho ja niillä voidaan hyödyntää sähkön hintavaihtelut”, tki-asiantuntija Petteri Heino Savonialta toteaa.  

”Sähkökattiloista on tullut merkittävä lisä lämpöenergian tuoton valikoimaan ja sen nopea reagointi mahdollistaa tuotantotapojen entistä paremman optimoinnin. Kattiloiden toiminta itsessään on oltava osa energia-alan tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta myös niiden tuoma joustomahdollisuus yhtenä nopeana tuotantotapana on energia-alan toimijoiden syytä jatkossa tuntea”, jatkaa Heino.

Tulevaisuuden kehitys nosti esiin myös tarpeita

Esillä olivat myös tulevaisuuden suunnitelmat PX2:n kanssa hukkalämmön hyödyntämisen ympärille keskittyen. Kaukolämmön osalta Savon Voima näkee tulevaisuudessa sen merkityksen laajempana kuin pelkkänä lämmöntuoton ja siirron välineenä. Sen ympärille rakentuu lisäarvoa tuovia ratkaisuja ja palveluita, koska kaukolämpöverkot tarjoavat ainutlaatuisen energia-alustan. Tämä nähdään myös kilpailuetuna Suomelle tulevaisuudessa teollisten investointien kautta.

Tästä Savon Voiman asiantuntijoilla olikin selkeä viesti; tulevaisuuden energiaosaajilta vaaditaan monipuolista koulutusta eri energiamuotojen ympärillä. Automaation, optimoinnin ja energiajärjestelmien hallinnan kehittyessä osaamista kaivataan monipuolisesti. Tällaista tarvetta myös jo olemassa olevan työvoiman kanssa lisäkoulutuksen myötä tulevaisuudessa on. Tähän klusterin toteuttajaorganisaatioista Savon koulutuskuntayhtymä ottikin koppia käynnillä, joka vastaa hankkeen aikana osaamisen kehittämisestä ja jatkotoimiakin asian tiimoilta sovittiin.

”Uudet lämmön tuotantotavat, hukkalämmöntalteenotto, teollisen kokoluokan lämpöpumput, sähkökattilat sekä muuttunut energia talouden hallinta antavat uusia vaatimuksia tämän päivän energia-alan osaamiseen. Tätä varten Sakky on jo lanseerannut näitä koskevat opetuskokonaisuudet sekä valinnaisiksi osuuksiksi tutkintoon johtavaa koulutusta että napakoina täsmä-iskuina yritysten tarpeisiin”, toteaa Savon ammattiopiston lehtori Risto Korhonen.

Investointien ja kehityksen ympärillä tulevaisuuden tarpeet ja toiveet klusterin suuntaan toimijoita konkreettisesti yhdistävänä tahona nousi myös esiin Savon Voimalta jäsenyrityksen roolista. ”Pohjois-Savon Energiaklusteri nähdään ekosysteeminä, joka selvittää yhteistyömahdollisuuksia ja avaa keskusteluita toimijoiden välillä. Tärkeää on yhteistyö alueellisten elinvoimayhtiöiden ja kuntienkin kanssa sosiaalisen hyväksyttävyyden lisäämiseksi, jotta uusille kehityskohteille ja investoinneille on myös jatkossa tilausta ja yhteistä tahtotilaa”, painottaa Anttonen.

Yritykset energiaklusterin kantava voima

Yritysvierailut tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää jäsenyritysten toimintaa, haasteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Tämä auttaa kohdentamaan klusterin toimenpiteitä vaikuttavammin ja tukemaan koko verkoston kehittymistä. ”Yritysvierailut ovat keskeinen osa Pohjois-Savon Energiaklusterin toimintaa, ja aloitimme ne jo vuoden 2024 puolella. Ne ovat konkreettinen tapa tuoda esiin jäsenyritysten työtä puhtaan siirtymän edistämiseksi, mutta myös tärkeä keino jakaa hyviä käytäntöjä ja vahvistaa tiedonvaihtoa sekä oppimista”, kertoo toimialapäällikkö Kirsi Kinnunen Navitas Kehitykseltä.

”Savon Voiman vierailu tarjosi meille kattavan näkymän siihen, miten kestävän kehityksen ja puhtaan siirtymän tavoitteet näkyvät käytännön toiminnassa – teknologioista strategisiin linjauksiin ja alueelliseen yhteistyöhön. Lämmin kiitos Karille, Veli-Matille, Jannelle ja Arille vierailumahdollisuudesta! Tavoitteena on jatkossakin tuoda yhteen energia-alan toimijoita, oppilaitoksia ja muita sidosryhmiä – luoda foorumeita, joissa kehittämistyö kohtaa käytännön. Mitä enemmän meillä on mukana eri kokoisia toimijoita, sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia: yhteistyöhön, hankkeisiin ja vaikuttavaan kehittämiseen”, Kinnunen kuvaa.

”Nyt on erinomainen hetki hypätä mukaan energiaklusterin edelläkävijöiden joukkoon rakentamaan energian tulevaisuutta, vahvistamaan strategisia kumppanuuksia ja tekemään yhdessä vaikuttavaa työtä”, Kinnunen kannustaa.

Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-31.3.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset. Hankkeen päätoteuttajana toimii Varkauden kaupungin kehitysyhtiö, Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.