|

Lokakuinen Itä-Suomen energiafoorumi Joensuussa nosti energiatulevaisuuden näkymät keskusteluun

Pohjois-Savon Energiaklusteri kokoontui viime viikolla energiatulevaisuuden teemojen äärelle Joensuun Tiedepuistoon, kun Itä-Suomen Energiafoorumi järjestettiin 8.10.2024 Business Joensuun, Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton ja Suomen Vetylaakso ry:n toimesta. Tapahtuma tarjosi monipuolisen tilannekatsauksen Itä-Suomen tulevaisuuden suunnitelmiin, mahdollisuuksiin sekä kehityskohteisiin ja näin ollen arvokasta tietoa niin meille, kuin klusterimme sidosryhmillekin eteenpäin jaettavaksi.

Tilaisuus kokosi yhteen yli 150 energia- ja teknologia- alan vaikuttajaa, joilla on mahdollisuus omassa toiminnassaan vaikuttaa siihen, mihin suuntaan energiasektorilla puhtaan siirtymän osalta edetään, niin Itä-Suomessa, kuin koko maassa.  Pohjois-Savon Energiaklusterin edustajina toimialapäällikkö Kirsi Kinnunen, Navitas Kehityksestä sekä klusterimme tuore vahvistus, TKI-asiantuntija Laura Leppänen Savonialta myös kokivat tapahtuman tärkeäksi katsaukseksi tulevaisuuden kehittämisen näkökulmasta. Päivän herättelevät puheenvuorot keskittyivät sähkön, vedyn, energiaverkkojen ja investointien ympärille. Nämä Suomen kehitykselle merkitykselliset teemat koskettavat myös klusterimme jäsenyrityksiä heidän omassa toiminnassaan ja kehittämisen suunnittelussa vahvasti.

Vuoden 2024 Energiafoorumi käynnistyi Etelä-Savon maakuntajohtajan, Markus Hirvosen tervetulosanoilla ja hän oli ilahtunut, että julkisen ja yksityisen puolen sektorit ovat monipuolisen yleisön muodossa kokoontuneet yhteen. Asiantuntijapuheenvuoroista tilaisuuden avasi Kantaverkkoyhtiö Fingridin johtaja, Jussi Jyrinsalo todeten, että heidän visionsa on tukea Suomea taloudelliseen vaurauteen energiamurroksen mahdollistajana. Uusiutuvan sähköntuotannon osalta tilanne on hyvä Suomessa ja uusiutuville energiaratkaisuille on tilaa, kunhan investoinnit uusiutuvien energiahankkeiden osalta saadaan kuntoon. Lämmityksessä sähkön käyttöön siirtyminen on nähtävissä ja sähkökattiloiden investointipäätökset ovat olleet nousussa suurissa kaupungeissa. Sähkön kulutus kokonaisenergian kulutuksesta on noin 25 %. Sähköautojen lataus nostaa myös huippukulutusta ja tuo piikkejä energiankulutukseen.

Fingrid ennustaa, että sähkönkulutus tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2035 mennessä. Itä-Suomen osalta paljon puhuttava vety nähdään potentiaalisena investointikohteena, mutta vedyn valmistusta syntyy sinne, missä on saatavilla runsaasti tuulivoimaa. Fingridillä on valmius rakentaa 400 kilovoltin sähkölinjaa itäiseen suomeen, sillä edellytyksellä, että yksityisiä energiahankkeita saadaan käyntiin. Itä-Suomessa Fingridin verkkokapasiteettia vapaana on noin 1 900 MW, josta Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla noin 900 MW. Fingrid rakentaa uutta verkkokapasiteettiä kysynnän mukaan, kuitenkin uuden kantaverkkolinjan rakentaminen vie suunnittelusta toteutukseen noin 7 vuotta.

Tällä hetkellä sähkö on Suomessa Euroopan toiseksi halvinta. Sähkön hinnan pysyessä alhaalla investoinnit tuotannon lisäämiseksi eivät kuitenkaan ole houkuttelevia. Keskeisenä kasvukohteena nousi esiin myös maatuulivoima. Mielenkiintoista keskustelua nousi esiin aiheesta myös paneelikeskustelun myötä. ”Siirtymisestä uusiutuvaan sähköntuotantoon mm. tuulivoimaa lisäämällä, nousee esille sähkön tuotannon vaihtelevuus. Keskustelussa pohdittiin, riittääkö sähkö kaikille kuluttajille suurimpien kulutuspiikkien aikaan, koska lämmöntuotto sähkökattiloilla saattaa viedä paikallisen verkon kapasiteetista yhden kolmasosan”, nostaa TKI-asiantuntija Laura Leppänen.

Puolustusministeriön osalta neuvotteleva virkamies, Anu Sallinen esitteli Itäisen Suomen tuulivoimatyöryhmän raporttia ja sen toimeenpanoa. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on kasvanut nopeasti, mutta keskittynyt läntisen Suomen alueelle. Vain vähäinen määrä tuulivoimaa on sijoittunut itäiseen Suomeen aluevalvontajärjestelmän rajoitteista johtuen. Työryhmän tehtävänä on valmistella pidemmän aikavälin visio, miten tuulivoimaa saadaan myös Itä-Suomeen.  Pitkällä aikavälillä itäisen Suomen tuulivoimarakentamista on mahdollista edistää kompensaatioalueen perustamisella, mikä vaatii kuitenkin poliittista päätöstä, koska sillä on vaikutuksia valtion budjettitalouteen ja eri alueiden asemaan aluetta valittaessa. Kompensaatioalueen perustaminen on kallista ja toiminnassa aikaisintaan 2030-luvulle tultaessa, koska se vaatii hankekehitystä, tarvittavaa sähköverkon rakentamista ja myös lakien päivittämistä. Puhtaan energian investoinneista esimerkiksi aurinkovoimaan liittyvät haitat ovat maanpuolustuksen näkökulmasta tuulivoiman haittavaikutuksia huomattavasti helpommin hallittavissa. Tuulivoiman yhdistämisestä osaksi puolustusta ja sen valjastamista synergiaeduksi esitteli Markus Norström, Elevated Launchilta, teemalla Wind power and defence – from goal conflict to synergies.

Hiilidioksidin ja vetytalouden mahdollisuudet olivat myös esillä monipuolisesti, kun professori Tero Tynjälä LUT:sta esitteli, kuinka hiilidioksidi jätettä voidaan hyödyntää arvokkaaksi raaka-aineeksi. Yrityspuheenvuorossaan Jonne Hirvonen, COO, Carbonaide Oy:stä kertoi kuinka hiilidioksidin piilottaminen betoniin on mahdollista. Pohjois-Savon Vetyselvitystä puolestaan esitteli suunnittelujohtaja Annaelina Isola, Pohjois-Savon liitosta sekä Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtaja, Jami Holtari kertoi vetytalouden investointien etenemisen tilannetta itäisessä Suomessa. Vetypotentiaalia Pohjois-Savossa nähdään muun muassa Iisalmen seudulla biokaasun ja tuulivoimapotentiaalin kautta sekä Savon Voiman voimalaitoksen myötä. Kuopiossa isot CO2 -lähteet, kuten kaukolämpömahdollisuudet ja sivuvirrat hiilensidontaan korostuvat. Varkaudessa CO2-lähteet nähdään myös positiivisessa valossa, kuten Huutokoski sekä Riikinneva. Myös aurinkovoima sekä naapurikaupunki Pieksämäen tuulivoima koetaan alueellisesti merkittävänä potentiaalina.

Ajankohtaisiin energiateemoihin pureutuivat myös esityksissään muun muassa tekninen päällikkö, Timo Partanen (Savon Voima) sektori-integraation hyötyjen kautta, toimitusjohtaja Herkko Priit (P2X Solutions) esitteli vihreän siirtymän investointien työllistävää vaikutusta maakunnissa. Säävarmuutta siirtymässä käsittelivät Järvi-Suomen Energia, Savon Voiman Verkko, PKS Sähkönsiirto sekä Kymenlaakson Sähköverkko. Carunan asiakkuusjohtaja, Kosti Rautiainen pohti omassa alustuksessaan miksi verkkoinvestoinnit hyytyvät, vaikka sähkön kulutus ja tuotanto on kasvusuunnassa. ”Monipuolinen kattaus, mitä on meneillään alueella. Tuttuja asioita, jotka toistuvat tapahtumissa syystäkin tällä hetkellä. Tekemistä on ja paljon on tapahtumassa eri tahoilla. Hienoa kuultavaa, että vihreän siirtymän investoinnit tuovat työpaikkojaan tullessaan”, toteaa toimialapäällikkö Kirsi Kinnunen esille nousseista sisällöistä.

Business Joensuun toimitusjohtaja Tomi Haring painottikin koontina paneelikeskusteluiden päätteeksi, että jokaisella on vastuunkantajan roolia kehityksessä, myös yksityinen voi rakentaa verkkoa. Puolustusvoimien innovatiivisia ratkaisuja odotetaan, sekä yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää kehityksessä. Hän päättikin puheenvuoronsa: ” Olkaamme jatkossa myös vetyvoimainen Itä-Suomi, ja jos ette tätä usko niin seuraava on ainakin totta, nimittäin aurinko nousee idästä”.

Klusterin näkökulmasta työllisyyden ja osaajien merkityksen korostuminen liittyy myös vahvasti kaikkiin päivän aikana kuultuihin puheenvuoroihin. ” Tarve on siis entistä enemmän huomioida myös osaava työvoima ja kouluttautumismahdollisuudet uusien teknologioiden osalta oppilaitoksissa. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat myös erittäin tärkeitä asioita, kun tekniikat kehittyvät hurjaa vauhtia eteenpäin. Hyvä myös käydä ennakoivaa keskustelua tulevaisuuden tarpeista, jotta koulutuksen osalta opetusohjelmat ovat ajan tasalla ja oppilaitokset voivat vastata yritysten tarpeisiin tulevina vuosina”, toteaa Kirsi Kinnunen Navitas Kehityksestä.

Teknologiateollisuus on viestinyt, että seuraavien 10 vuoden aikana vuosittain tarvitaan 13000 teknologia-alan osaajaa. ”Siinäpä tavoitetta. Kansainvälisiä osaajia kouluttautuu myös alalle Suomessa, oppilaitosten ja yritysten yhteistyö sekä sitouttaminen korostuu entisestään, etteivät osaajat karkaa maailmalle, vaan jäävät töihin tänne”, hän jatkaa.

Pohjois-Savon Energiaklusterin kehitystyötä aloitettiin Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Pohjois-Savon Energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa, EnEko2020. Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-30.9.2025 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.

Lisätietoja:                                                                                                                                                           

Kirsi Kinnunen, Toimialapäällikkö, Pohjois-Savon Energiaklusteri  

puh. 044 794 9704 tai kirsi.kinnunen@navitas.fi

Samankaltaiset artikkelit