Itä-Suomen Energiapäivät 13.-14.5.2025 Leppävirralla antoivat vahvan viestin: kestävä energiatulevaisuus rakennetaan yhdessä – rohkeasti, yhteistyöllä ja tulevaisuuteen katsoen

Pohjois-Savon Energiaklusteri kokosi yhteistyössä Leppävirran kunnan kanssa 13.-14.5.2025 Vesileppis Areenalle Leppävirralle energia- ja teknologia-alan osaajat, kuntaedustajat sekä alan sidosryhmät yhteen edistääkseen alueellista osaamista, yhteistä päämäärää sekä tulevaisuutta. Itä-Suomen Energiapäivät keräsi kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistujia sankoin joukoin ja ilmoittautuneita molempiin päiviin oli reilut 200 henkeä, muodostuen yrityskentän, tutkimuksen, maanpuolustuksen, kuntajohdon ja tulevaisuuden osaajien edustajista. Näytteilleasettajia tapahtuma kokosi yritys- ja sidosryhmäkentältä lähemmäs 40 toimijaa. Päivien teemat jakautuivat pääteemojen Energia yhteiskunnan ja Energiamurroksen mahdollisuuksien ympärille, joihin asiantuntijoiden johdolla syvennyttiin.

Tapahtuma lähti käyntiin historian havinalla, kun aikansa legenda ja alueella laajasti mainetta niittänyt Kuikka Koponen heräsi henkiin loistavan tapahtumamoderaattorin, Tommi Taskisen toimesta. Lennokkaasti Pohjois-Savon Energiaklusteri -hankkeen esittelyllä tuotiin alueellisen ekosysteemin kehitystä ja mahdollistavaa verkostoa esille, myös alueellinen matkailuvaltti, Muumijääluola oli esillä. Virallisesti tapahtuman avauksesta vastasi Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen toivottaen tapahtumakävijät tervetulleeksi. Toivomus tuulivoiman rakentamisen kompensaatiosta alueelle nousi esiin sekä Riikinnevan alueen kehittämisen jatkumosta saimme vahvistusta, ainakin tahtotilaa löytyy. Raatikainen nosti esiin puheessaan myös lähialueiden aikaansaannoksia, iloiten niiden liitännäisvaikutuksista alueellisesti laajemminkin.  

Tapahtumassa molempia päiviä rytmittivät asiantuntijoiden keynote -puheenvuorot, joiden siivittämänä asiantuntijapaneelit pureutuivat päivien teemoihin panelistien monipuolisen asiantuntijuuden ja eri painostusten näkökulmista. Tapahtumapäivien sisältö tarjoili myös musiikkia areenalle; ensiesitystä Pohjois-Savon leveysasteilla nähtiin Munx Gregoriana -kokoonpanolta, tuoden ensimmäiseen päivään klassikko pelien teemamusiikit lavalle vaikuttavasti. Toisen päivän asiantuntijaesityksien välissä Kuopion Mieskuoro Kvartetti yllätti yleisön flasmobillaan energiateemaisen sovituksen kera, joka päättyi mahtipontiseen Finlandiaan. Ensimmäisen päivän jatkoillallinen keräsi yli 70 osallistujaa verkostoitumaan, ja he saivat nauttia Pohjois-Savolaisen laulaja- ja lauluntekijä Pietan herkästä tulkinnasta.

Alueelliset tekijät, elinvoima ja Itä-Suomen tulevaisuuden suunta

Ensimmäisen päivän keynote -puheenvuorossa alueellista näkökulmaa toi lavalle Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä. Hän nosti elinvoiman tekijöinä ihmiset, paikat ja teot keskiöön aiheenaan Kestävää elinvoimaa ja investointeja. Hänen mukaansa luovuuden merkitystä tulevaisuuden tekemisessä ei pidä unohtaa. Itä-Suomen Energiapäivät hän koki hyvänä alustana ideoiden synnylle ja kehitykselle. Hän painotti, että jokaisen toimijan tulisi pistää oma pesä kuntoon ja huomioida myös nuorien ja tulevaisuuden tekijöiden merkitystä maakunnalle; nuorien tulee myös tietää, mitä maakunnan mahdollisuudet ovat alueellisesti.  

Pohjois-Savon Energiaklusterin ohjausryhmän puheenjohtaja ja U-Cont Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Jari Sistonen toi lavalle ensiesitykseen ResilEast -ohjelman, joka sai jo etukäteen kansallista näkyvyyttä ja kiinnosti valtakunnallista mediaa tapahtuman yhteydessä. Esityksen sisältö nosti Itäisen Suomen mahdollisuudet ja siviili-infran tärkeässä roolissa maanpuolustuksellisesta näkökulmasta, tuoden esiin myös kansainvälisen rahoituksen ja viennin mahdollisuudet alueelle. Hän painotti yhteisen tekemisen merkitystä ja totesikin, että selittelyjen aika on ohi.

Asiantuntija paneeli -Energiagurut areenalla jatkoi energia- ja elinvoima -teemalla aiheesta monitahoista keskustelua. Paneelissa Sistosen lisäksi keskustelua jatkoivat kunnanjohtaja Matti Raatikainen (Leppävirran kunta), aluekehityspäällikkö Kimmo Niskanen (NIHAK ry), toimitusjohtaja Juha Räsänen (Savon Voima Oyj), tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen (LUT-Yliopisto) sekä Pieksämäen kaupunginjohtaja, Emilia Savolainen. Panelistit olivat yhtä mieltä alueellisen kehityksen näkökulmasta, jossa kuntien tulisi investoinneista kilpailemisen sijaan löytää oma spesiaali alueensa sekä tiivistää yhteistyötä alueen yhteisten tavoitteiden löytämiseksi.

Energiaa iltapäivään puolustuksen, resilienssin ja huoltovarmuuden kautta

Tiistain 13.5.2025 iltapäivän keynote -puheenvuorossa johtava varautumisasiantuntija, Heini Tirri-Kokkonen Huoltovarmuuskeskukselta johdatteli paneelin käyntiin teemalla Huoltovarmuuden näkökulmat energiamurroksessa. Hän korosti alussa, että huoltovarmuuden perusta on jatkuvuudenhallinnan turvaamista monitahoisesti avainsektoreilla, kuten energiahuolto, logistiikka, teollisuus, digitaaliset toiminnot, elintarvikehuolto ja finanssiala. Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous nousi myös esille, kuitenkin oleellisena huoltovarmuuden näkökulmasta hän korosti elinkeinoelämän, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä tällä saralla.

Suomen varautumisen tilanne piirtyi positiivisessa valossa laajan verkostoyhteistyön ja materiaalisen varautumisen kannalta, mutta ”laakereille ei tule jäädä lepäämään”, kuten Tirri-Kokkonen asian esitti. Varautumisen kehitykseen tulee panostaa ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset. Kehityskohteina hän nosti esiin energiamurroksen osalta yhteiskunnan sähköistymisen, digitalisaation, polttoaineiden käytön muutokset, sääriippuvaisen ja heikosti säädeltävän sähköntuotannon osuuden nousut sekä sektori-integraation. Uusien riippuvuussuhteiden ja niiden mukana tuomien riskien tunnistaminen on tulevaisuuden kehityksessä oleellinen huomioida.Saimme myös katsausta Huoltovarmuuskeskuksen Energia 2030-ohjelmasta, jonka ohjelmajohtajana Heini Tirri-Kokkonen toimii.

Keskustelua aiheesta Tirri-Kokkosen alustuksesta jatkettiin Energia ja resilienssi -teemalla muiden panelistien liittyessä seuraan. Panelistien monipuolinen ja vahva tahtotila resilienssin parantamiseksi ja turvaamiseen oli läsnä monitahoisesti. Isossa kuvassa energiajärjestelmien hajauttaminen nähtiin hyvänä asiana, ei olla pelkästään yhden voimalaitoksen varassa. Hajautusta tulisi saada myös säästä riippumattomaan tuotantoon. Tärkeän infran ja tiedonkulun jakamisen tärkeyttä nostettiin esiin, yhtä tärkeänä nousi keskustelussa myös energiajärjestelmien- ja laitteiden korjauskyvystä huolehtiminen. Mukana olivat kestävyysohjelman johtaja, Outi Haanperä (Sitra), toimitusjohtaja Kaija Savolainen (Kuopion alueen kauppakamari), projektijohtaja Kasperi Vuorikari (Pohjois-Savon Energia Masterplan -hanke, Navitas Kehitys Oy) sekä eversti evp. ja erityisasiantuntija, Asko Muhonen (kokonaisturvallisuus osaamiskeskus -hanke, Kuopion kaupunki).  

Viimeisestä päivän keynote -puheenvuorosta vastasi kenraaliluutnantti evp. Arto Räty, tuoden entisenä puolustusministeriön kansliapäällikkönä Energia ja puolustus -teeman lavalle. Hän painotti puheessaan paremman ilmavalvonnan tarvetta Suomen puolustukseen. Tutkavalvonnan vaikutusta tuulivoiman rakentamisen näkökulmasta myös tarkasteltiin. ResilEast -ohjelmaa hän nostikin tärkeänä kumppanina asian edistämisen näkökulmasta, mutta toi esiin, että vaikein sitoutettava on Suomen poliittinen ohjaus.

Paneelikeskustelussa päätöksien tekeminen hyödyntäen virkamieskoneistoa nousikin uudelleen keskusteluun, turvallisuusneuvoston hyödyntämistä ei voi kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä. Regulaation näkökulmasta varautumiseen tarvittava budjetointi nostettiin esille ja koulutuksen merkityskin on otettava huomioon. Puolustuksellisesta näkökulmasta Suomen raideliikenteen muuttamista ja suoria yhteyksiä pohdittiin yhteisesti, konsensuksena tulevaisuuden näkökulmasta toivottiin rohkeutta haastaa nykyisiä toimintamalleja monipuolisesti. Paneelissa asiantuntijuutta edustivat Rädyn lisäksi Jonas Ceferlöf, Deputy Head of Unit (DG DEFIS Defence Industry and Space, European Comission), insinöörieverstiluutnantti Sami Idänheimo (Suomen Puolustusvoimat), toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi (ABO Energy Finland Oy) sekä valvomopäällikkö Arto Pahkin (Fingrid Oyj).

Toiseen päivään Energiamurroksen asiantuntijoilta kannustusta ja kannanottoja

Keskiviikon 14.5.2025 asiantuntijapuheenvuoro käynnistyi Vetyvoimaisen Suomen mahdollisuuksilla, kun Sanni Kontinen, Development Manager Hydrogen Valleys (Gasgrid Finland Oy) otti areenan haltuun kertoen Gasgridin suunnitelmista vedyn suhteen. Hänen mukaansa Gasgrid näkee vedyllä keskeisen roolin Euroopan vihreässä siirtymässä, jossa puhdas vety keskeisessä roolissa ja Suomella koetaan olevan erinomainen tilaisuus toimia suunnannäyttäjänä hyvien lähtökohtien ansiosta. Vetytalouden kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen voidaan vaikuttaa tulevaisuudessa, mikä omalta osaltaan luo kestävää kasvua mahdollistaen uuden teollisen alan syntyä. Viesti oli positiivinen ja kannustava vetyvoimaisen tulevaisuuden näkymistä, joista synnyttää uudenlaista vientiteollisuutta.

Energiamurros tänään -teemalla aihetta jatkettiin paneelissa, jossa keskustelua herätti vetyputken luvitustilanne, mikä kaasumuoto tulee olemaan ja mikä vaikutus kustannuksilla on paikallisen rakenteen määrittelyssä verkostoa kehitettäessä? Todettiin, että Suomi pärjää hyvin vertailussa muihin maihin nähden, mutta lainsäädännön puolelta investointeja jarruttaa poliittinen lyhytnäköisyys, joka parantuakseen vaatisi yli toimialojen ulottuvaa yhteistyötä. Pitkäjänteisyys ja energiastrategian tarve nousi esiin, joka kirvoittikin panelisteja pohdiskelemaan Suomelle energiaministerin vakanssin tarvetta. Vihreän vedyn osalta paneelissa nousi esiin myös muiden maiden ratkaisut, jossa vetyä tuotetaan monella eri tavalla, mikä näkyy lopputuotteen hinnassa. Pelkkään vihreään vetyyn ei kaikkia panoksia koettu järkeväksi laittaa. Aamun panelistit edustivat monipuolista toimijoiden kenttää, ja mukana olivat Sanni Kontisen lisäksi konsultti Tapani Suksi (Suxen Energy Consulting), myyntipäällikkö Mikko Bengts (Suomen Biovoima Oy), toimitusjohtaja Jami Holtari (Suomen Vetylaakso ry) sekä Ilkka Rantanen, Director of Engineering (ANDRITZ Oy).

Muuttuva osaaminen ja tarpeet keskiössä tulevaisuuden suunnitelmissa

Kansainväliset opiskelijat kertoivat tulevaisuuden ajatuksiaan ja kokemuksiaan työelämään sekä työllistymiseen liittyen, kun Talent Hub Easter Finland käynnisti paneelin videoalustuksen kautta aiheenaan Kansainväliset osaajat Itä-Suomessa. Opiskelijat Nishidi Ishara (UEF) ja Rajshee Dey (Savonia-ammattikorkeakoulu) valottivat kokemuksiaan kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta sekä projektipäällikkö Pauliina Korhonen Savon ammattiopistolta painotti kansainvälisten osaajien hyötyjä.

Paneelissa asiantuntijat pohtivat Energia-alan muuttuvaa osaamista jatkoksi, jossa todettiin kansainvälisten osaajien osalta, että koulutuspaikkoja on jo nyt enemmän tarjolla kuin syntyvyys Suomessa, eli kansainvälisiä opiskelijoita tarvitaan jatkossakin, puhumattakaan eläköityvistä ikäluokista. Kokeneille huippuosaajille maailmalta on tarvetta koko ajan uusien opiskelijoiden lisäksi. Tämä vaatii kuitenkin Suomeen kulttuurin juurruttamista ja tänne tulon helpottamista. Yrityskentällä on halu sitouttaa kaikkia uusia työntekijöitä, olipa kyseessä natiivi tai maahanmuuttaja. Yrityksillä tämä näkyy haluna mielenkiintoisen työputken ja tähtäimen luomisena uusille työntekijöille, jotta pitkäjänteinen mielenkiinto ja sitoutuminen säilyy.

Tulevaisuuden osaajien opetuksen näkökulmasta nähtiin yrityselämän asiantuntijoiden sitouttaminen ja osallistuminen tärkeäksi, niin tki-kehityksen, kuin ammatillisen osaamisen opetustyössä. Tiivis yritysyhteistyö tarjoaa myös koulutuspuolelle tärkeää tietoa tulevaisuuden työelämän tarpeiden ennakointiin ja vastaavasti työmarkkinoille valmistuu yritysten käyttöön tarpeita vastaavaa työvoimaa. Työelämäläheisyyden lisääminen onkin tulevaisuuden suuntana koulutuspuolella, joka motivoi myös opiskelijoita. Oppisopimusmuotoinen koulutus on myös tähän toimiva väylä edelleen. Paneelissa niin koulutus, yrityskenttä sekä opiskelijayhdistys oli aktiivisesti mukana keskustelussa. Paneelissa ajatuksia toivat esille vararehtori Mikko Vuoristo (Savonia-ammattikorkeakoulu), Solution Development Director Teemu Nevalainen (Sumitomo SHI FW Energia Oy), opiskelija ja puheenjohtaja Aino Hynninen (Walter Ahlströmin Insinööriopiskelijat WAIO ry), tutkijatohtori Mika Aalto (energiatekniikka, LUT-Yliopisto) sekä rehtori Rauno Kettunen (Savon ammattiopisto).

Tulevaisuuden mahdollisuuksista energiamurroksen Finlandia julistukseen

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä nostatti toisen iltapäivän tunnelmaa puheenvuorossaan Energiamurros -Suomen suuri mahdollisuus, jossa esillä oli energiateollisuuden hiilineutraali tiekartta sisältäen vedyn ja sähköistymisen, puhdistuvan energian tuotannon sekä uuden toimivan energiajärjestelmän. Selkeä viesti energiatoimialan visiosta tuli vahvasti Leskelän esityksessä esille; siirtymä hiilineutraaliin energiaan on parannus niin asiakkaan, yhteiskunnan kuin luonnonkin kannalta. Suomen sähkömarkkinat koetaan kilpailukykyisenä kilpailijamaihin nähden; puhdas ja edullinen sähkö, vakaa yhteiskuntajärjestelmä, luvitus sekä hyvin toimiva siirtoinfra. Hän toikin esiin, että innostus investoida Suomeen on ollut nousujohdanteista pitkälti näiden tekijöiden vaikutuksesta.

Esityksessä kuulimmekin Suomen teollisuuden uudistamisen edistämiseksi luodun Finlandia julistuksen, johon ovat vaikuttaneet Suomen vientiteollisuuden toimijat energia- ja teknologiateollisuudesta yhdessä metsä- ja kemianteollisuuden kanssa. Julistus painottuu uusien liiketoimintamahdollisuuksien kasvattamiseen kilpailukykyisen sekä uudistuvan teollisuuden eri painopistein, kattaen markkinat, alueelliset keskittymät, investoinnit, kokonaisturvallisuuden, kestävyyden ja eri uusiutuvan energian painotukset kehityksessä.

Aihetta sivuttiin jatkoksi asiantuntijapaneelin voimin luontevasti tulevaisuuden energiset megatrendit -teemalla.  Paneelissa Leskelän lisäksi ajatuksia vaihtoivat Senior Advisor Erkki Karppanen (ESE-konserni), CCO Matti Pentti (Steady Energy Oy), toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio (Kaukolämpöyhdistys FinDHC ry), Country Manager Mikko Ulvila (ANDRITZ Oy) sekä liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Reinikainen (Granlund Oy). Panelistit totesivatkin, että energiamurros on vahvasti käynnissä energiahankkeiden suuren määrän vuoksi, tärkeänä nähtiin kuitenkin panostus tälläkin saralla jo olemassa oleviin vahvuusalueisiin.

Sähkö nähtiin hyvin tulouttavana vientituotteena ja Suomen edut tunnistettiin, mikä toivottavasti ruokkii myös datacentereiden kehitystä, mutta samaan hengenvetoon kilpailijamaiden pidemmällä olevat hankkeet sen ympäriltä nostivat keskustelussa päätään. Osaaminen tulevaisuuden megatrendien osalta koettiin panelistien suusta Suomessa olevan hyvällä tasolla ja koulutusjärjestelmän tukevan sitä sekä uusienkin energian vientituotteiden syntyä. Huolet painottuivat enemmänkin pirstaloituneeseen tekniikan kehitykseen. Keskustelussa korostui näkemys, että tulisi valita voittavia tekniikoita, joita Suomen infra ja alan kehitys tukee. Ajoituksella koettiin tässä myös suurta roolia ja liiaksikaan ei tulisi jäädä odottelemaan.

Itä-Suomen Energiapäivät toi toteuttajille onnistumisen tunteita sekä ajatuksia tulevaan

Pohjois-Savon Energiaklusterin kolmikantainen hankekoneisto taustalla sai myös ajateltavaa tapahtumapäivien sisällöstä. Päivien anti tarjoili näkökantoja tulevaan, joita jokainen toteuttajaorganisaatio omalta osaltaan ynnäsikin onnistuneiden päivien päätteeksi.

”Energiamurros on todella asettanut haasteita prosessi- ja energia-alojen koulutukseen tuodessaan uusia tuotanto- sekä talteenottotapoja. Energia-alan arvovirtaketjujen mallinnus ja energiatalouden laskentatavat ovat muuttuneet perinteisestä polttamisesta. Koulutuksessa täytyy olla kehityksen aallonharjalla, ettei päädy historian opettajaksi. Tulevaisuuden osaajat koulutetaan tänään”, toteaa Savon ammattiopiston lehtori, Risto Korhonen.

Savonia-ammattikorkeakoulun näkökulmasta tapahtuman myötä pohdintaa kävi myös TKI-asiantuntija, Petteri Heino: ”Vihreä siirtymä edellyttää Suomessa halpaa sähköä ja tehokasta sähkön siirron infraa. Molempiin panostetaan nyt ennennäkemättömän paljon, mutta samalla sähkön hinta tuottajalle alkaa jo olla niin matala, että investointivarauksia perutaan. Resurssimarkkinoilla ajoittain maksettavat hyvät korvaukset ovat myös ajaneet liikkeelle sähkövarastoinnin buumin. Alan TKI toimijana on uudistettava osaamista jatkuvasti ja erityinen panostus on oltava sähköistymisessä ja energian varastoinnissa”.

”Käytännön esimerkkejä vihreän vedyn tuotannosta alkaa Suomessakin käynnistyä ja tämä ruokkii muitakin investointeja vielä miettiviä liikkeelle. Energiapäivät osoitti jälleen väkimäärälläänkin tapahtuman tarpeellisuuden ja tapahtumaa tulee edelleen saadun palautteen perusteella kehittää. Vuoden 2026 tapahtuma on viety kalentereihin eli viimeistään 5.-6.5.2026 jälleen niissä merkeissä tavataan”, jatkaa Heino.

Alueen elinvoiman kehityksen ytimestä tapahtuman koontia ynnäsi myös klusterin toimialapäällikkö, Kirsi Kinnunen Navitas Kehitys Oy:stä. ”Upeat kaksi toukokuun päivää Itä-Suomen Energiapäivillä Vesileppis Areenalla kohtautti 40 asiantuntijaa, yli 30 näytteilleasettajaa ja yli 200 päiväkohtaista kävijää. Tapahtumapäivillä raotettiin Itäisen Suomen energiatulevaisuuden verhoja ResilEast-ohjelmalla, joka yhdistää uusiutuvan energiantuotantoon puolustuksellisen mahdollisuuden. Keynote -puheenvuoroissa ja paneeleissa kuultiin herätteleviä oivalluksia puhtaasta siirtymästä kuin kokonaisturvallisuudesta. Tunnelma oli katossa, tapahtumapäivien tavoitteet täyttyivät kävijämäärän kuin verkostoitumisen osalta. Lämminhenkinen ja yllätyksellinen tapahtuma, kiiteltiin palautteissa. Tälle yhteistyön ja verkostoitumisen foorumille on siis tilausta! Ensi vuoden päivämäärät 5.-6.5.2026 kannattaa merkata kalenteriin ja seurata lisätietoja tilaamalla klusterin uutiskirje nettisivuilta”, kannustaa Kinnunen onnistuneen tapahtuman jälkeen.

Tapahtuman esitysmateriaalit löytyvät PDF-muodossa jo Pohjois-Savon Energiaklusterin nettisivuilta; https://energyclusternorthsavo.fi/materiaalipankki/. Tapahtuman asiantuntijapuheenvuoroja on tulossa esille klusterin sosiaalisen median kanaviin videoiden ja koosteiden myötä. Videokoosteiden pääväylänä toimii klusterin YouTube -kanava, joka löytyy palvelusta tunnisteella Energy Cluster North Savo.

Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-31.3.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset. Hankkeen päätoteuttajana toimii Varkauden kaupungin kehitysyhtiö, Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.