Uusiutuva puu tuoksui tehdaskokonaisuuden ytimessä -Pohjois-Savon Energiaklusterin yritysjäsenvierailu Stora Enson Varkauden tehtaalla 23.2.2026

Pohjois-Savon Energiaklusterin toteuttajatiimi pääsi vierailemaan jäsenyrityksen ja Varkauden kaupunkikuvaankin piirtyvän Stora Enson Varkauden tehdasintegraatin mielenkiintoiseen kokonaisuuteen helmikuun lopussa. Stora Ensolla tehtaan monipuoliset toiminnot kävivät tutuksi ja käytännössä tehdaskierroksella avautuivat teollisen mittakaavan vaikuttavuus sekä kartonkitehtaan toiminnot. Käynnillä edelläkävijyys, pitkäjänteinen kehitys ja alueellinenkin yhteistyö nousi esille teollisen kehityksen sekä tuoterepertuaarinkin kautta, unohtamatta kestävää katsontakantaa toteuttamisesta lopputuotteisiin saakka.  

Pohjois-Savon Energiaklusteritiimin edustuksen Navitas Kehityksestä, Savonia-ammattikorkeakoululta sekä Savon koulutuskuntayhtymältä vastaanotti vierailulle Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaan teknologia- ja investointipäällikkö, Ari Ranimäki. Seuraamme liittyi myös Varkauden tehtaan viestintäpäällikkö, Satu Natunen.

Kuulimmekin vierailun aluksi heidän urapoluistaan Stora Ensolla, jossa molemmilla onkin mittavaa historiaa ja monipuolista kokemusta. ”Opiskeluaikana jo vuonna -84 paikka tuli tutuksi. Valmistumisen jälkeen ura jatkui suunnittelutoimistossa Pöyryllä ja on kulkenut suunnittelujen kautta projekteihin. Välillä Stora Enson kirjoilla Kiinassakin projektin myötä tuli useampi vuosi vietettyä,” Ari Ranimäki kertaa.

Viimeisin pesti Stora Ensolla alkoi n. neljä vuotta sitten TI-päällikön roolissa, jossa Ari on toiminut projektien parissa. Arin tiimin tehtäviin kuuluu hankesuunnittelua, projektien käynnistystä, suunnittelutoimintaa, hankintatoimintaa, valmistuksen ja asennuksien valvontaa, testausta, käyttöönottoa ja lopulta projektien luovutus tuotannolle.

Puusta on moneksi ja tuoterepertuaari on laaja Stora Enson tehtailla

Stora Enson Varkauden tehdas koostuu pakkauskartonkitehtaasta, sahasta ja LVL-tehtaasta. Sisälle mahtuu myös energian tuotantoa, satama, jäteveden puhdistus sekä esimerkiksi patojen hallintaa. Kestävyyden näkökulmasta Stora Enso oli isossa roolissa mukana Varkauden Ämmäkosken ennallistamisessa ja tämä nähdäänkin tärkeänä alueellisen kehityksen sekä luonnon huomioimisen panostuksena myös yrityksessä.

Varkauden tehtaalla valmistetaan aaltopahvin pintakerroksia esimerkiksi teollisuus- ja elintarvikepakkauksiin sekä viilupuuta ja sahatavaraa rakennusteollisuudelle. Sahan sivutuotteena saadaan haketta, kuorta ja sahanpurua, jotka kaikki käytetään edelleen selluksija energiaksi. Näin puusta ei mene mitään hukkaan.

Varkauden monipuolinen biotuotetehdas työllistää noin 430 työntekijää tuotannossa ja kunnossapidossa, joista noin 280 henkilöä kartonkitehtaalla, 85 sahalla ja 65 LVL-tehtaalla. Tehdasalueella työskentelee lisäksi myös noin 120-140 urakoitsijaa päivittäin, eli ammattilaisten joukko on merkittävä alueella.

Loppukäyttäjinä tuotteille ovat teollisuus, ruokateollisuus ja vahvuus korostuu pakkauskartonkituotteissakin, sillä pakkausten tulee kestää ruokatuotteiden rasvaisuutta ja kosteutta sekä pitkiäkin kuljetusmatkoja.

Puutuotteissa pääraaka-aineena on mänty tai kuusi. Puisissa LVL-rakennuselementeissä puun suurin etu teräkseen nähden on sen keveys, mutta myös sen lujuus. Rakentamisessa elementit ovat pölyttömiä, rakentaminen on hiljaista (terveellinen ja turvallinen tekijöille), ja mittatilaustuotteiden valmistus on mahdollista. LVL-elementtien osalta hyötylista on suuri sen muokattavuuden, monimuotoisuuden ja liitettävyysominaisuuksien osalta muihinkin materiaaleihin.

Varkaudessa alueellista yhteistyötäkin puisten rakennuselementtien osalta on tulossa rakenteilla olevan uuden Kankunharjun koulun myötä.  ”Mikäli rakennuspalossa terästä ja puuta verrataan; teräs romahtaa sulaessaan nopeasti, mutta puu palaa hitaammin eikä menetä lujuuttaan niin nopeasti kuin teräs. Puu tulee tulevaisuudessa rakennusmateriaalina korvaamaan terästä, jonka valmistus aiheuttaa n.7-8% maailman CO₂ päästöistä”, valottaa Ari Ranimäki.

Tavoitteet ja tahtotila vaatii aktiivista otetta myös kehityksen saralla

Varkauden tehdas on energiaomavarainen. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetään 95 prosenttisesti uusiutuvia biopolttoaineita ja kierrätyspolttoaineita maksimoimalla energiatehokkuus ja minimoimalla fossiiliset hiilidioksidipäästöt. ”Lopusta 5%:stakin pitää päästä vielä eroon, vaikka taloudellisesti ja teknologisesti se onkin iso harppaus”, nostaa Ranimäki.

Tehdas kehittääkin tuotantoprosessejaan jatkuvasti torjuakseen ilmastonmuutosta ja Stora Ensolla tavoite onkin asetettu pudottaa CO₂:sen osuus nollaan vuoteen 2040 mennessä. Hiilidioksidin talteenoton teknologia on vielä kallista ja vaatii paljon testausta, mutta selkeä ja kannattava osa tuotantoa sen pitää olla Ranimäen mukaan, ennen kuin teknologia on ajankohtainen käyttöönotettavaksi.

Sähköä tuotetaan höyry- ja vesiturbiineilla. Stora Enson Varkauden tehdas on omavarainen sähkön osalta, eikä tuotannon ylläpitoon ole välttämätöntä ostaa sitä ulkopuolelta.

Suomessa kierrätetyistä kuluttajapakkauksista hyödynnetään yli 1/3, joista muovi ja alumiini erotellaan, muovi kaasutetaan energiatuotantoon, alumiini myydään ja talteen saatu kuitu jatkaa matkaa uudeksi kartonkituotteeksi. Stora Enso seuraa aktiivisesti kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä; kuluttajien keskuudessa yhä useampi pitää pakkausmateriaalien kierrätettävyyttä tärkeänä. ”Käyttäjät, jälleenmyyjät, tuottajat, omistajat ja brändivaikuttajat markkinoilla ohjaavat tähän suuntaan merkittävästi”, korostaa Ranimäki.

Stora Enson strategia nojaakin pitkälti tähän ajatukseen; ”Do good for people and the planet”. Yhtiön arvioissa ei tämäkään ole jäänyt huomiotta, sillä ohjurina toimii ajatus ”lead and do what`s right”.

Käynnillä tulevaisuuden yhteistyö ja kehitys nousi esiin myös klusterin toteuttajien kautta. ”Savonia toivoo yrityksiltä aktiivista yhteistyötä tutkimus- ja kehitystoimiin liittyen niin Stora Ensolta kuin muiltakin toimijoilta. Meihin voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, pohditaan ratkaisuja yhdessä. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon Savonian energiatekniikan tutkimusala on hankkinut Carbonreuse Finland Oy:n siirrettävän pilot-laitteiston”, toi esiin Tki-asiantuntija, Laura Leppänen Savonialta.

Monipuolisuus toiminnoissa tuo tukea kehitykseen myös sisältä

Stora Enson Varkauden tehtaalla integraatin toiminnot muodostavat monipuolisen kokonaisuuden uusiutuvien materiaalien tuottajana. Tuotteiden erilaiset vaatimukset ja valmistus ohjaavat huomioimaan niin laatua, hygieniaa kuin turvallisuusvaatimuksiakin tarkasti. Turvallisuus tehtaalla korostuu voimakkaasti ja TRI-taso Stora Ensolla onkin teollisuuden keskiarvoa parempi. ”Opitaan toisiltamme ja kehitytään yhdessä”, toteaa Ranimäki.

Klusteritiimikin pääsi myös tutustumaan kartonkituotantoon paikan päällä, ja toteamaan tuotantolaitoksen huimaa kokoa, joka on pitkälle automatisoitu, mutta vaatii myös paljon osaajia ja asiantuntijoita ympärilleen. Turvallisuus oli tässäkin huomioitu tarkasti, varusteet asianmukaiset sekä turvallisuuskoulutus etukäteen suoritettuna.

Pohjois-Savon Energiaklusterin jäsenyyden myötä Stora Ensolla nähdään, että alueellinen ymmärrys yrityksistä toimintoineen on kasvanut jäsenyyden aikana sekä klusterin suunnalta tulleita kysymyksiä pidetään hyvänä omienkin toimintojen kriittisen tarkastelun näkökulmasta. ”Vaikka business on pitkälti maailmalla, on silti tärkeä pohtia yhdessä asioita sekä seurata alan teknologista kehitystä lähempääkin”, Ranimäki toteaa lopuksi. Energiaklusterin järjestämät Itä-Suomen Energiapäivät nähtiin myös positiivisena alueellisena tapahtumana alan parissa.

”Stora Enso on ollut Pohjois-Savon Energiaklusterissa aktiivinen toimija ja on myös Itä-Suomen Energiaklusteri ry:n perustajajäsen. Tämä kertoo Stora Enson vahvasta sitoutumisesta kestävään kehittämiseen ja yhteistyöhön”, korostaa toimialapäällikkö Kirsi Kinnunen, Navitas Kehitykseltä.

”Tervetuloa kaikki mukaan Itä-Suomen Energiapäiville Pieksämäelle 5. – 6.5.2025 jatkamaan keskustelua, verkostoitumaan ja rakentamaan tulevaisuuden energiaratkaisuja yhdessä! Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille”, kannustaa Kinnunen.

Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-31.3.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset. Hankkeen päätoteuttajana toimii Varkauden kaupungin kehitysyhtiö, Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.