Tulevaisuuden energiantuotannon, -kuluksen ja -varastoinnin kehityssuunnat Pohjois-Savon Energiaklusterin jäsenyritysten silmin

Pohjois-Savon Energiaklusteri kokosi innovatiivisia jäsenyrityksiään yhteisen kehitystyöpajan äärelle Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden kampukselle 24.3.2025. Kehitystyöpajan tarkoituksena oli saattaa klusterin jäsenyritykset saman pöydän ääreen keskustelemaan, pohtimaan tulevaisuuden kehityssuuntia sekä tunnistaa kehitykseen liittyviä haasteita. Keskusteluun nousivat muun muassa tulevaisuuden energiantuotannon, -kulutuksen ja-varastoinnin kehitys.  Kehitystyöpajan pohjalta saatuja tuloksia on tarkoitus jatkojalostaa lisää yhteistyössä yritysjäsenten kanssa.

Kehitystyöpajan työskentelyä alusti Savon ammattiopiston lehtori Risto Korhonen esityksellään megatrendeistä. Työpajatyöskentelyssä TKI-asiantuntija Petteri Heino ohjasi keskustelua energian varastoinnin osalta, Savon ammattiopiston kone- ja tuotantotekniikan opettaja Esa Varis energian tuotannon ja TKI-asiantuntija Laura Leppänen energian kulutuksen osalta.

Tulevaisuuden kehityssuuntiin ja haasteisiin megatrendien kautta

Työpajassa energiaklusterin monipuolista osaamista edustava yritysjäsenistö pääsi peilaamaan aluksi tulevaisuuden kehityssuuntia megatrendien kautta. Tarkasteluun nousivat Euroopan unionin European Strategy and Policy Analysis System (ESPAS) megatrendit: ilmastonmuutos, demografia, kaupungistuminen, taloudellinen kasvu, energian kulutus, konnektiivisuus ja geopolitiikka (ESPAS 2019, Global Trends to 2030). Rinnakkain tarkasteltiin Siemensin megatrendejä, kuten väestönkasvu, kaupungistuminen, globalisaatio, ympäristönmuutos ja materiaalitehokkuus sekä digitalisaatio (Siemens 2025, Five Megatrends). Sitran megatrendeistä esiin nousivat luonto, ihmiset, valta, talous ja teknologia (Sitra Megatrendit 2023 päivitys: ymmärrystä yllätysten aikaan).  Näistä megatrendeistä keskityttiin innovatiivisella otteella ilmastonmuutoksen, energian kulutuksen ja konnektiivisuuden, ympäristönmuutoksen ja resurssitehokkuuden, digitalisaation sekä luonnon ja teknologian tuomien haasteiden tunnistamiseen energiatoimialalla.

Hedelmällisen ryhmätyöskentelyn kautta tunnistettiinkin tulevaisuuden kehityssuunniksi tai haasteiksi muun muassa regulaatio, tarve CO₂-päästöjen vähentämiseen, hiilidioksidimarkkinoiden muodostuminen, energiankulutuksen vähentäminen, energiantuotannon hybridiratkaisut, tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja haasteet, pitkäaikainen energianvarastointi hyötysuhteen kustannuksella, energiaomavaraisuus ja luontoarvojen vaikutus maankäyttöön.

Osaamisen kehittyminen tulevaisuuden tarpeisiin peilaten

Mahdollista osaamisvajetta tunnistettiin päästövaikutuksen arvioinnissa ja -laskennassa energiansäästöratkaisun yhteydessä, digitaalisuuden ja tekoälyn käytön hallitsemisessa, sähkö- ja kaukolämpöverkon hallinnassa sekä toimitusketjun hallinnassa ja kustannustehokkuudessa. Kehitystyöpajaan osallistuneet yritysjäsenet totesivatkin, että energiantuotannon monipuolistuessa kiinteistöjärjestelmien ja monipaikkaisen energiantuotannon hallinnan monimutkaistuessa vaatimukset osaamiselle ovat lisääntyneet merkittävästi. Datan hallintaan ja analysointiin tarvitaan uudenlaista osaamista samoin sähkömarkkinan toiminnan ymmärrykseen.

Teknologian kehityksen näkökulmaa pohdittiin myös tulevaisuuden energiantuotannon, -kulutuksen ja -varastoinnin osalta. Keskustelussa kävi ilmi, että nykyisilläkin tekniikoilla päästään jo pitkälle, kun käyttäjät ohjeistetaan ja koulutetaan riittävän hyvin niitä hyödyntämään. Usein nykyisten järjestelmien optimoinnilla ja säädöillä saadaan aikaan haluttuja muutoksia. Toisaalta nähtiin, että teknologisen kehityksen harppaukset saattavat vaatia negatiivisia kannustimia kuten sakkoja tai kustannusten menetystä. Yritykset keskustelivat myös siitä, että osaaminen ja teknologiat ovat usein hajallaan ja sektoroitunutta, jolloin osaamisen ja teknologioiden yhteen liittäminen tulee ensiarvoisen tärkeäksi. Pitkäaikainen energianvarastointi vaatii vielä teknologista kehittymistä ja huonomman hyötysuhteen hyväksymistä.

”Tämä on viesti, mitä on noussut esiin yritysjäsenten suusta käytännössä jo aiemminkin, ja osaajapulaa on ollut havaittavissa rekrytointien haasteellisuuden näkökulmasta. Olemassa olevan työvoiman osalta pystymme koulutuksella tukemaan jäsenyrityksiämme klusterin kautta ja toimia onkin edistetty nykypäiväistämällä opetettavia alueita ja laajuuksia”, toteaa Savon ammattiopiston energiateknologiakoulutuksesta vastaava Risto Korhonen.

Kehitystyöpajan tuloksista monipuolista jatkojalostusta käytäntöön

Kehitystyöpajasta esiin nousseita tuloksia koottiin muutaman teeman alle, joiden tarkempaa tarkastelua jatketaan yritysten kanssa tulevaisuudessa. Teemat jakautuivat kuuteen eri painoalueeseen, joiden osalta klusteri voi tukea jäsenyrityksiään käytännössä sekä tuoda omaa osaamistaan yritysten hyödynnettäväksi. Erityiseen rooliin käytännön kehityksen saralta nousikin monen teeman ympärillä klusterin verkostoista Euroopankin mittakaavassa merkittävä Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden kampuksen energiatutkimuskeskus, joissa tekniikoiden yhteensovittamista voidaan pilotoida ja testata.

Pääteemoiksi jatkokehitykseen nousivat; monipuolistuvat lämmöntuotantotavat ja niiden teknilliset kehityskohteet, vaativat polttoaineet teknisen kehityksen ja pilotoinnin osalta, energiatalouden hallintaan liittyvän osaamisen kehitys ja oppimisympäristöjen investoinnit, lämmöntuotannon monipuolinen osaaminen osana hybridituotantoa sekä sähkön varastointiin liittyvän osaamisen kehitys tarvittavien oppimisympäristöjen lisänä. Teemoissa esillä olivat myös laajempana kehityskohteena ulkoisiin uhka- ja riskitekijöihin varautuminen ja kuinka niitä voidaan energia- ja teknologia-alalla parantaa teknisten ratkaisuiden kautta.

”Klusteriyritysten monipuolinen osaaminen ja osallistuminen kehitystyöpajaan mahdollistivat selkeiden pääteemojen tunnistamisen. Kehittämisteemojen tunnistaminen mahdollistaa klusterin palvelujen paremman kohdentamisen sekä olemassa olevan tutkimusinfran hyödyntämisen sekä nostaa infraan liittyvät tarpeet esille. Saimme tulevaisuuden osaajien kehitykseen hyviä näkökulmia”, toteaa Tki-asiantuntija Petteri Heino Savonia-ammattikorkeakoululta.   

Työpajan jatkovaiheessa klusterin jäsenyritykset saavatkin laittaa tunnistetut kehittämisteemat tärkeysjärjestykseen ja osoittaa halukkuutensa osallistua valittuihin kehityskokonaisuuksiin. Näin myös jokaiselle yritysjäsenelle löytyy kehityskohde, joka resonoi ja tukee oman liiketoiminnan kehitystä käytännössä kohti energiamurroksen kilpailukyvyn ylläpitoa. 

Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-31.3.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset. Hankkeen päätoteuttajana toimii Varkauden kaupungin kehitysyhtiö, Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.