Pohjois-Savon Energiaklusterin lokakuun jäsenyritysvierailu U-Cont Oy – Joroisista maailmalle osaamista varmoin ottein

Pohjois-Savon Energiaklusteri tiimi matkasi lokakuun yritysvierailulle Joroisten historiallisiin teollisiin maisemiin, kun vierailu 20.10.2025 Jäsenyrityksen U-Cont Oy:n tiloihin tuli ajankohtaiseksi. Käynnillä tutustuimme tähän mielenkiintoiseen perheyritykseen, joka on ponnistanut maailmalle vieden asiantuntijuutta ja osaamista jo useamman vuosikymmen ajan. Tapaamisella saimme todeta, että pieneltä paikkakunnaltakin on mahdollista nousta oman toimialansa kovaksi tekijäksi, ja kuulimme, kuinka jatkuva kehittäminen on edelleen tulevaisuudessakin tärkeä tavoite, koska toimiala, geopoliittinen tilanne ja tulevaisuuden ennustettavuus on tuonut omat haasteensa toimialalle moniulotteisesti. Mahdollisuuksia siinä myös nähdään U-Contin näkökulmasta.

Pohjois-Savon Energiaklusteri tiimin vastaanotti lämpimästi Joroisissa toimitusjohtaja Joel Sistonen, jolla kokemusta perheyrityksen leivissä onkin kertynyt kiitettävästi. Joel itse aloitti perheyrityksen parissa jo 13-vuotiaana hallikentän raivauksen töissä, ja opiskeluiden jälkeen hän toimi vuosia varatoimitusjohtajan pestissä. Vuodesta 2022 hän siirtyi toimitusjohtajan tehtäviin. U-Cont Oy on perustettu vuonna 1966 ja toimistoja heiltä löytyy Joroisten lisäksi Puolan Krakovasta. Joroisissa toimintaa tehdään tontilla, joka omaa monisatavuotisen historian teollisuuden parissa, koska aikanaan paikalla toimi saha, mylly ja voimalaitos. Mylly paloi ajan saatossa, mutta voimalaitos on edelleen toiminnassa.

Pieneltä paikkakunnalta kansainväliseksi tekijäksi, paikallisia suhteita unohtamatta

Yrityksen toiminta keskittyy jakeluasemien sekä varapolttonestejärjestelmien toteuttamisten ympärille, muita tuotteita ovat muun muassa säiliöt, prosessijärjestelmät sekä suodatusjärjestelmät. Yrityksen ydinajatus onkin luoda ”älyä säiliöiden ympärille”. Jakeluasemien osuus liikevaihdosta on noin 70% ja liikevaihto vuonna 2024 oli lähemmäs 15 milj. euroa. Työntekijöitä yrityksellä on noin 50 kaikkiaan. Markkinoilla jalansijaa yritys on rakentanut jo vuosikymmenien kokemuksella, jakeluasemien valmistajana U-Cont Oy kuuluukin Pohjois-Euroopassa johtavien toimijoiden joukkoon. Projekteja on vuosien saatossa ollut Fiziltä Havajille ja Sahalinilta Etelämanterelle asti. Tehtailla tehdään asennusvalmiit moduulit valmiiksi, ja jakeluasemia- ja polttoainejärjestelmäprojekteja onkin jo yli 800 toteutettu. Yritys on hyvä esimerkki siitä, että aina ei tarvitse sijoittua välttämättä kasvukeskuksiin, vaan kansainvälinen kasvu on mahdollista myös pienemmältäkin paikkakunnalta. Yritys on kääntänyt tämän myös positiiviseksi vahvuudeksi, kuten toimitusjohtaja Sistonen toikin esiin käynnillä. ”Kansainvälinen korpikonepaja jää mieleen kansainvälisille toimijoille ja se onkin nähty mielenkiinnon herättäjänä sidosryhmien kanssa toimiessa”, toteaa Sistonen.

”Nykyään kumppanuudet niin Suomessa kuin maailmallakin ovat vakiintuneet ja verkostot sekä kontaktipinta laaja pitkän yhteistyön tuloksena”, Sistonen jatkaa. Kokemuksen tuoma asiantuntijuus ja käytännön kokemus on vahvaa yrityksen sisällä, mutta myös alueellisen yhteistyön merkitys tunnistetaan. ”Alueellinen yhteistyö on hyvää ja tärkeässä roolissa, Keski-Savon alueella yhteen hiileen puhaltaminen on selkeästi parantunut viimeisen 10-15-vuoden sisällä, tämä on positiivinen asia”, korostaa Sistonen. ”Meillä on hyvät yhteistyökumppanit lähialueelta ja esimerkiksi komponenttien ja säiliöiden osalta erikoiskuljetukset hoituvat hyvällä yhteistyöllä luotettavien lähialueen toimijoiden kanssa. Meille tämä on tärkeää, sillä säiliöiden kokoluokka Joroisten hallista lähtiessä asiakkaalle tuo omat vaatimuksensa”, jatkaa Sistonen käytännön esimerkillä. 

Hallikierroksella säiliörakentamisen ytimeen

Klusteritiimi pääsi tutustumaan tuotantotiloihin, jossa kiireaikoina Sistosen mukaan töitä painetaan joskus kahdessakin vuorossa, yövuorojakin historiassa on ollut. Alihankintatyöpajana toimimista yritys ei niinkään liputa, sillä erottuminen sillä saralla nähdään vaikeammaksi. Yritys tarjoaa avaimet käteen konsepteja ja koko järjestelmiä, jossa iso osa osaamisesta tulee talon sisältä, sijoituskohteissa hyödynnetään alihankintana paikallisia suunnittelijoita, esimerkiksi alueellisten luvitusten osalta. Joissain tilanteissa paikallisia asentajia koulutetaan kohdemaassa asentamaan lopputuote paikoilleen. Säiliöjärjestelmiä tuotetaan paljon muun muassa neste- ja tankkausjärjestelmiin, kokoluokka vaihtelee 1-150 kuutioon ja niitä asennetaan maan päälle sekä maan alle. Palvelupuolella konseptikehitystä U-Contilla tehdään paljon rinnalla; kaupalliseen toteutukseen, suunnitteluun, tuotetestaukseen, pilotointiin sekä projektijohtoon.

Hallissa säiliöiden kokoluokka avautui käytännössä, sillä massiivisia säiliörunkoja rakentui tuotantotiloissa ja prosessin eri vaiheisiin pääsimme tutustumaan lähietäisyydeltä. Kiskoilla hallissa kulkevat säiliöt rakentuvat vaihe vaiheelta ja näimmekin vierailulla, miten säiliön pintamateriaalia mankeloidaan muotoonsa, hitsataan ja raepuhaltamonkin läpi kuljimme maalaamoon asti. Rakenteilla oli parasta aikaa useampi 2-vaippainen säiliökokoonpano. Tilojen muutoksiakin on tulossa ja laajennusta tulevaisuudessa tarkoitus tehdä.

Pääsimme ihailemaan vierestä myös ABC Lapinlahdelle valmistumassa olevaa säiliötä, joka oli kooltaan 100 kuutiota ja sisälsi viisi eri osastoa, mikä mahdollistaa tankkausasemalla eri polttoainelaatujen säiliöinnin yhteen säiliöön. Painoa kokoonpanolla Sistosen mukaan on noin 36-37 tuhatta kiloa. ”Kaivanto maan alle on melkoisen valtava tämän kokoluokan säiliölle ja asettaa jo nosturikapasiteetillekin kovia haasteita”, avaa Sistonen asennusvaihetta.

Tulevaisuuden näkymät – haasteista mahdollisuuksiin

Puhtaan vedyn osalta haasteena on sen hankala käyttö, minkä vuoksi suoraan kuluttajakäyttöön ei Sistonen sen etenemistä näe helppona, mutta vedyn mahdollisuudet ja näkymät nähdään parempina vedyn jatkojalosteiden osalta. Vedyn osalta poliittinen ohjaus ja kustannuskysymykset ovat pääosin keskustelussa. ”Paljon on vuosien saatossa kysymysmerkkejä noussut sekä riskejä todettu, mutta kehityskaartakin positiiviseen suuntaan. Poliittiset haasteet ja poliittinen tuki on tärkeää, jännittävä nähdä miten nämä kehittyvät tulevaisuudessa”, pohtii Sistonen.

U-Contilla on kokemusta Puolassa energian tiimoilta toimimisesta 25-vuotta, jossa jalansijaa on rakennettu markkinoilla pitkään, siitä 15-vuotta voidaan nähdä sisäänajo aikana Sistosen mukaan. Puolan markkinat nähdään kasvavana, mutta samaan aikaan byrokratia on kankeampaa ja hitaampaa. ”Energiapuolella on kivihiili vielä vahvana sekä infrakin on osittain ikänsä puolesta hankalaa, mutta mahdollisuuksia on kehitykselle. Ukrainalaista työvoimaa on Puolassa paljon, mikä palaa mahdollisesti takaisin Itä-Eurooppaa myöten Ukrainan jälleenrakentamiseen, eli työnantajille työvoimapula varmasti jossain kohtaa koittaa”, ennustaa Sistonen. Geopoliittinen epävarmuuskaan ei Sistosen mielestä ole täysin negatiivinen asia yritysten näkökulmasta. ”Epävarmuus ruokkii tukien myötä joillekin kasvua, toki toisille näyttäytyy hitaampana kasvuna”, hän jatkaa.

Työnantajana Sistonen toteaa työntekijöiden pitkien työsuhteiden olevan heille tärkeä asia ja kokeekin, että työnantajana heillä on vahva maine. Heille tärkeää on alueellisesti osaajien saatavuus läheltä ja koulutusta alueellisesti pidetään tärkeänä. Sidonnaisuus jo valmiiksi alueelle alan osaajilta on työntekijöiden rekrytoinneissa osoittautunut tärkeäksi ja paluumuuttajiakin heillä on. ”Mikäli uudella työntekijällä on jo side tai asuinkunta alueella, se vaikuttaa paljolti siihen onko uusi rekrytoitu työntekijä myös viiden vuoden päästä vielä töissä alueen yrityksessä”, Sistonen nostaa kokemuksesta esille. Paikallinen oppilaitosyhteistyö on heillä sisäisesti esillä käytännössä, muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulun ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tai opinnäytetöiden osalta. Yhteistyötä on tehty tuotekehitykseen ja markkinaselvitystenkin osalta. Savonian tutkimusympäristöt ja tukipalvelut olivatkin esillä keskustelun lomassa tulevaisuutta silmällä pitäen.

”Savonia-ammattikorkeakoululle on ensiarvoisen tärkeää yhteistyö U-Contin kaltaisten yritysten kanssa. Tehtävämme on kouluttaa osaajia alueen yritysten tarpeisiin. Tämä onnistuu parhaiten opiskelijan ja teollisuuden läheisessä vuorovaikutuksessa, jota opinnäytetyöprosessit parhaimmillaan ovat. Toinen tärkeä tehtävämme on tehdä tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä yritysten kanssa. Tähän tutkimusympäristömme tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden”, toteaa Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityspäällikkö Jarno Ruusunen.

Klusterin merkitys – yhteistyö vahvistaa verkostoja

Alueellisen yhteistyön merkitystä käynnillä korostettiin paljon, niin sidosryhmien kuin alihankintaverkostojen kautta. Klusterin kautta U-Cont kokeekin saavansa ajankohtaista tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu. Klusteriyritysten kanssa on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja Sistosen mukaan niitä onkin verkostoista hyödynnetty, mutta totesi, että hyödyntää voisi enemmänkin. Itä-Suomen Energiapäivistä U-Contilla on myös jäsenyrityksenä hyvä kahden vuoden kokemus, niin yleisöstä, kuin esillä olosta. ”Hyvä kattaus sisällöllisesti ja hyödyllinen yrityskentälle sekä auttanut hahmottamaan sen hetkistä tilannetta energia- ja teknologia-alalla. Tulossa ollaan seuraavillekin keväällä 2026”, toteaa Sistonen. Klusterin matkassa U-Cont osallistui yhteisosastolle vuoden 2024 Energiamessuille Tampereelle ja se oli positiivinen kokemus myös klusteriyhteistyöstä käytännössä.

”U-Cont osoittaa hienosti, kuinka alueellinen yhteistyö ja vahva osaaminen kulkevat käsi kädessä. Yritys tekee korkeatasoista teollista työtä, jolla on merkitystä niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Klusterin tehtävänä on tukea tätä kehitystä – auttaa yrityksiä verkottumaan, jakamaan osaamista ja pysymään mukana tulevaisuuden teknologioissa,” tiivistää klusteritiimistä Navitas Kehitykseltä toimialapäällikkö Kirsi Kinnunen

Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-30.6.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset. Hankkeen päätoteuttajana toimii Varkauden kaupungin kehitysyhtiö, Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.