|

Pohjois-Savon Energiaklusterin yritysjäsenvierailu 10.11.2025 Famifarm Oy – Vihreää voimaa suomalaisten lautasille

Pohjois-Savon Energiaklusteri suuntasi vuoden viimeiselle jäsenyrityskäynnille marraskuussa tutustumaan Famifarm Oy:n tuotantotiloihin Järvikylän kartanon tiluksille Joroisiin. Maaseudun ympäröimässä idyllissä tuotetaan puhtaita suomalaisia yrttejä ja salaatteja vuoden ympäri. Käynnillä kuultiin monipuolisesti yrityksen kehityksestä ja toiveista tulevaan sekä tutustuttiin viljelymenetelmiin ja tuotantotiloihin. Energian eri muodot ja niiden hyödyntäminen nousivat käytännön kautta keskusteluun. Yhteistyön merkitys alueellisten toimijoiden kanssa sekä osaajien koulutus paikallisesti nähtiin myös tärkeänä.

Energiaklusterin tiimin Järvikylään toivotti tervetulleeksi toimitusjohtaja Jussi Loimusalo, jonka pitkän työhistorian ja alan kokemuksen kautta pääsimme pureutumaan toiminnan luonteeseen, historiaan sekä tuotannon eri vaiheisiin Joroisten kasvihuoneella. Famifarm Oy:n pitkä historia ulottuukin vuoteen 1987, jolloin kartanon 10. isäntä Karl Grotenfelt perusti yrityksen suvun kartanolle. Vuonna 2023 toimintaa laajennettiin Juvalle, jossa sijaitsee täysin kontrolloitu kerrosviljelylaitos. Famifarm onkin yrttien osalta markkinajohtaja Suomen markkinoilla. Yrityksen vuosittainen myynti on 25 miljoonan euron luokkaa.

Yrityksessä työskentelee noin 160 henkeä, joista 150 Joroisissa ja 10 henkeä Juvalla. Kansainvälinen työvoima on Famifarmille tärkeä toiminnan kannalta. Kansainvälisyys henkilöstössä koetaankin rikkaudeksi yrityksessä.

Energian monet muodot ja yhteistyö korostuvat käytännössä

Famifarmilla on laaja kiinnostus erilaisia kehityshankkeita kohtaan, sillä yrityksen ajatus on, että itse on kehitettävä paljon ja oltava aktiivinen, välillä voi innovaatioitakin tältä pohjalta syntyä. Yhteistyön tärkeys sidosryhmien ja paikallisten toimijoiden kesken koetaan äärimmäisen tärkeänä niin tulevaisuuden kehityksessä, kuin paikallisen toiminnan toimivuudenkin näkökulmasta. Loimusalo korostaakin alueellisten suurempien yritysten ja pientoimijoiden saumatonta yhteistyötä käytännön tasolla.

Famifarm käyttää toiminnoissaan omaa leijupetikattilaa sekä sähkökattilaa, joka asennettiin keväällä, sähkökattilan käytön taustalla on varavoiman ”vihreyttäminen”. Kiinteä polttoainelaitos mahdollistaa ajaa 1 megan verran tehoa, mutta sähkökattilalla voidaan ajaa joustavammin myös pientä tehoa. Sähkökattila auttaa korvaamaan varavoimana toimivaa öljyä. Kattilan puhtaana pitoon joudutaan käyttämään tällä hetkellä vielä pieniä määriä turvetta, mutta korvaavia tuotteita ja ratkaisuja turpeen korvaamiseksi selvitetään koko ajan ja ratkaisuja etsitään muun muassa puukuidusta sekä järviruokosta. Famifarmilla varautuminen sähkökatkoon on tehty varavoiman avulla.

Lämmöntuotannon tärkeys korostuu Famifarm Oy:n toiminnoissa ja siihen on panostettu sekä pyritty kehittämään sitä käytännössä. ”Datakeskusten mahdollisuudet ja hukkalämmöt ovat myös kiinnostavia tulevaisuutta ajatellen”, toteaa toimitusjohtaja Loimusalo.  

Käynnillä toimitusjohtaja Loimusalo kertoi monipuolisesta hankeyhteistyöstä ja opista, jota he ovat saaneet Savonia-ammattikorkeakoulun kautta tapahtuneesta yhteistyöstä hankkeiden saralla. ”Hankkeiden kautta alan ihmisiin on tutustunut monipuolisesti ja kuuntelemalla muita oppii paljon”, Loimusalo korostaa.

Famifarm on pitkään ollut Savonian hankekumppani. Heidän avarakatseisuus ja halu kehittää toiminnan materiaali- ja energiatehokkuutta on luonut hyvä pohjan yhteistyölle. On myös ollut hieno huomata, että Famifarmin pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen on viime aikoina noteerattu ja heitä on palkittu juuri heidän tavastaan toimia”, nostaa Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija, Petteri Heino

Tuotantotiloissa vihreä näkymä pitää sisällään paljon

Pääsimme tutustumaan Famifarmin kasvihuonetoimintaan ja kuulimme monivaiheisen prosessin läpiviennistä ja toiminnoista sen takana. Teollisuuslaitosmaisuus korostuu tänä päivänä sekä prosessioptimointi on arkipäivää. ”Kilpailu on kovaa, mikä pakottaakin hyvällä tavalla nostamaan tasoa koko ajan”, kertoo Loimusalo.

Itse tuotantotiloissa sisällä kostea ja lämmin ilmasto piti sisällään tutustumista automatisoidusta kylvöstä, kasvualustojen kasteluun, tuholaistorjuntaan, veden jakeluun, hygieniaan sekä tuotteiden pakkaukseen. Joroisten kasvihuoneen hallissa tilaa on 5,5 hehtaaria ja vettä menee noin 60 000 kuutiota vuodessa kasteluun. Kastelujärjestelmä onkin automatisoitu ja paluuvesikouru kerää ylijäävän kasteluveden, josta se puhdistetaan tautien varalta ja lisälannoituksen jälkeen palaa uudelleen kiertoon. Juvan yksikössä myös ilman kosteus kerätään talteen ja kierrätetään, eli raakaveden käyttöä pyritään vähentämään prosessin aikana mahdollisimman paljon. ”Joulusesonkina tilliä pelkästään menee todella suuria määriä Suomen markkinoille”, valottaa Loimusalo.

Siemenet kylvetään koneellisesti täysin maatuviin paperiruukkuihin kylvövuoroissa kylvötiimien toimesta. Kemiallista tuholaistorjuntaa ei Famifarmilla käytetä, vaan tuholaistorjunnasta huolehtii elämän kiertokulku, eli kasvia tuhoavia ötököitä syövät toiset petoötökät, jotka eivät syö itse kasvia, vaan syövät kasvituholaiset. Kuuma höyry on kesälläkin tarpeen juurikin puhtauden ylläpitoon, ilmankosteutta ja hiilidioksidin määrää seuraavat tuotantotiloissa anturit. Mikäli asetetuissa tavoitearvoissa havaitaan muutos, systeemi automaattisesti korjaa tilannetta, esimerkiksi lisäämällä hiilidioksidia.

Klusterin hyödyt ja yhteistyö tulevaan esillä

Käynnillä keskustelimme klusteriverkoston merkityksestä, kokemuksista ja toiveistakin. Toimitusjohtaja loimusalo toikin esiin, että vaikka aktiivinen oma kehittäminen on tärkeää, on yhteistyökehitykselle tilaa ja tarvetta. Hiilidioksidin talteenotto kiinnostaa ja erityisesti heille toiminnan kannalta kiertotalousinvestoinnit alueelle tukisivat liiketoimintaa. Investointeja kaivataan alueelle ja erityisesti biokaasulaitos olisi enemmän kuin tervetullut ja keskusteluja onkin historiassa aiheen tiimoilta käyty, mutta toistaiseksi tuloksetta. ”Tekniikkaa, osaamista ja yhteistyötä sekä rohkeutta se vaatisi toimijoilta”, toteaa Loimusalo.  

Pohjois-Savon Energiaklusterin jäsenenä Famifarmilla positiivisena nähdään yhteistyön edistämisen kynnyksen madaltuminen yritysten kesken. ”Klusterin kautta yhteydenotto helpottuu ja kynnys on matalampi, mutta itse on yrityksen oltava myös aktiivinen”, Loimusalo jatkaa.

Famifarm on innovatiivinen toimija, ja vierailulla korostui yrityksen aktiivisuus kiertotalous- ja energiaratkaisujen kehittämisessä. Klusterin osaavalla laaja-alaisella verkostolla on erinomainen mahdollisuus lähteä mukaan tarjoamaan osaamistaan ja ratkaisujaan”, tuumaa Kirsi Kinnunen, toimialapäällikkö Navitas Kehitys Oy.

Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-30.6.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset. Hankkeen päätoteuttajana toimii Varkauden kaupungin kehitysyhtiö, Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.

Samankaltaiset artikkelit