Pohjois-Savon Energiaklusteri energian ytimessä Kuopion Energialla

Uutinen 22.11.2024

Pohjois-Savon Energiaklusteri jalkautui energian pariin kirjaimellisesti alkuviikosta jäsenyritysvierailulle Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokselle Kuopioon. Vierailun isäntänä toimi tuotantojohtaja, Peter Seppälä Kuopion Energialta. Jäsenyritysvierailut mahdollistavat syväluotaavaa tutustumista jäsenten ydintoimintoihin sekä tulevaisuuden tarpeisiin. Lisätietoa klusterin tarjoamista mahdollisuuksista viedään vastavuoroisesti kentälle. Yrityksiä tuetaan heidän tarpeissaan monipuolisen klusteriverkoston ja toimijoiden kautta, sekä synergiaedut maksimoidaan käytännössä. Vierailulla klusteritiimiä edustivat Navitas Yrityspalveluilta Kirsi Kinnunen ja Pia Nevalainen, Jarno Ruusunen ja Laura Leppänen Savonia- ammattikorkeakoulusta sekä Risto Korhonen Savon Koulutuskuntayhtymältä.

Teknologia tutuksi          

Vierailuun sisältyi mielenkiintoinen kierros Haapaniemen voimalaitoksen uumeniin, jossa uusi- ja vanha teknologia toimivat käsi kädessä. Suuremman voimalaitosyksikön, Haapaniemi 2:sen käyttöönotto on tehty vuonna 1982. Haapaniemi 1 -voimalaitosyksikön korvannut Haapaniemi 3 on otettu käyttöön vuonna 2011 ja rakennettu uusimmilla tekniikoilla. Haapaniemi 2 -voimalaitosyksikköä on modernisoitu vuonna 2013 vastaamaan nykyistä päästölainsäädäntöä ja vuonna 2015 lisätty savukaasupesuri lämmöntalteenotolla, joka mahdollistaa savukaasujen puhdistamisen energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuositasolla voimalaitos tuottaa noin 300 000 – 350 000 MWh:n verran sähköä ja lämpöä noin 900 000 -1 000 000 MWh. Peter Seppälä kuvasikin voimalaitoskierroksella tekniikan aikajanaa humoristisesti: ”Mikäli nelilaskinta on oppinut joskus käyttämään, ei tekniikka ole sinänsä muuttunut”.

Tulevaisuuden osalta keskusteluun nousivat nykyisten markkinoiden ja kestävän energian kehityskohteet, jotka luonnollisesti vaikuttavat myös Kuopion Energian tulevaisuuden suunnitelmiin. Vaikka velvoitetta heillä ei ole tuottaa sähköä, on kuitenkin lämmöt pidettävä päällä. Lämmöntuotanto perustuu Haapaniemellä tehtävään polttoon, jossa laitoksen käyttämistä polttoaineista tällä hetkellä noin 80% on puupohjaisia biopolttoaineita ja loput lähimaakunnissa tuotettavaa turvetta. Turpeen käyttö biopolttoaineena on tarkoitus korvata tulevaisuudessa kokonaan. Ukrainan sodan vaikutukset näkyivät heti myös Kuopion Energialle, sillä sota lopetti puun tuonnin Venäjältä käytännössä yhdessä yössä. Tämän seurauksena puutavaraa jouduttiin ostamaan ympäri maakuntaa sijaitseviin polttoaineterminaaleihin. Pakkaspäivinä laitokselle toimitetaan yli 100 rekallista polttoainetta vuorokaudessa, eli puun hinnan nousulla oli myös suora vaikutus kaukolämmön hintaankin.

Keskustelussa meneillään olevasta ”neljännestä teollisesta vallankumouksesta” ja energian tuotannon tulevaisuudesta toi Seppälä esiin, että tämä ohjaa myös heitä vahvasti pohtimaan sekä selvittämään korvaavia energian tuotantomuotoja, selvityksiä on meneillään monipuolisesti. Myös biojalostamojen synergiaedut sekä teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen on kartoittamisen alla tulevaisuutta suunniteltaessa. ”Tutkimusta ja selvitystä tehdään taustalla ahkerasti esimerkiksi geolämmön ja pienydinvoiman osalta ja kehityssopimuksiakin on solmittu. Kuopion alueen potentiaalisia sijoituspaikkoja pienydinvoimaloille on pohjustettu sekä lupa-asioita edistetty, jotta olemme varautuneita kaikkeen ennalta”, toteaa Seppälä, Kuopion Energialta.  

Kaukolämpöverkkojen huoltovarmuus tärkeää

Kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla maalämpöön siirtyminen on vauhdissa, mutta kaikkialle ei kaavoituksenkaan takia maalämpö ole mahdollista. Seppälä totesikin, että olemassa olevasta kaukolämpöverkoista tulisi pitää kiinni, sillä ne mahdollistavat hukkalämmön hyödyntämisen. Saimme myös kuulla Kuopion Energian vuonna 2020 valmistuneesta kaukolämpöakusta. Akku on tärkeä myös huoltovarmuuden kannalta, mikäli verkostovuotoja tapahtuisi. Akun sisältämään kuumaan kaukolämpöveteen voidaan varastoida energiaa, jota luovutetaan tarvittaessa kaukolämpöverkkoon. Akun turvin säätely on myös joustavaa. Lehtoniemen alueen jätevedenpuhdistamon hyödyntäminen kaukolämmön tuottoon on myös heillä selvityksen alla.

Monipuolinen ja aktiivinen kartoitus ulottuu eri energiatuotantomuotojen ympärille ja Seppälän mukaan on selvää, että korvaavien puhtaiden energiatuotannon kenttä tulee jakautumaan useisiin eri lähteisiin tulevaisuudessa. Maalämmön osalta Kuopion Energia on geologista lämpöä koe testannut Tampereen Tarastenjärvellä, jossa koekaivauksia on toteutettu ja päästy 2,2 km syvyyteen. Aurinkolämpökeräin Iloharjussa on myös käytössä.

Tulevaisuuden kehityssunnat Kuopion Energian silmin

Tulevaisuuden vetyputki ja suunnitelmat vedyn ympärillä nousivat luonnollisesti myös keskusteluun. Mikäli polttaminen loppuu, niin mistä saadaan vihreää hiilidioksidia? Tätä pohdittiin myös koskien polttoaineiden sekoitevelvoitetta, joka velvoittaa lentoliikenteen polttoainetuottajia uusiutuvien ja vähäpäästöisen polttoaineiden käyttöön. Euroopan komission ReFuel Avitation -asetus on osana EU:n ilmastopakettia ja fossiilisista polttoaineista halutaan päästä eroon. Tulevaisuudessa ratkaisu voi olla vedystä tuotettu synteettinen polttoaine jatkojalostuksen kautta, mutta niidenkin tuottamiseen tarvitaan bioperäistä hiilidioksidia.

Energiasektorilla tulevaisuuden kehityksen osalta Seppälä kokee, että se vaatii eri toimijoiden yhteistä suunnittelua, jossa korostuu kaupunkienergiayhtiöiden yhteistyö tulevaisuuden mallien rakentamisessa. Kahdensuuntainen kauppa on myös tärkeässä roolissa sidosryhmien kesken. Savonian tutkimus- ja kehityspäällikkö, Jarno Ruusunen nosti esiin EU:n Horisontti- ohjelman kautta haettavan rahoituksen, jossa tukea voidaan hakea korkeakouluvetoisesti yritysten tutkimukseen ja innovointiin, kun selkeät kehityskohteet ovat tiedossa. ”Klusteriyritysten kanssa käytävä tiivis kommunikointi kirkastaa myös meille, missä tulevaisuuden tki-tarpeet ovat. Näin voimme klusteriverkostoista tarjota tukea laajemmin sekä potentiaalisia yhteistyökumppaneita kehityksen eri vaiheisiin”, toteaa Ruusunen.

Osaamisen tarpeet tulevaisuudessa kulkevat kehityksen mukana

Lähitulevaisuuden tarpeet työntekijöiden ja tulevaisuudenkin osaajia ajatellen Kuopion Energialla keskittyy vielä toistaiseksi voimalaitososaamiseen sekä kunnossapidon tehtäviin. ”Tulevaisuudessa tarpeet muotoutuvat varmasti suunnitelmien ympärillä ja selkenee niiden edetessä. Tietotekninen osaaminen, tekoäly ja optimointi säätöpuolen tarpeissa tulee varmasti kasvamaan. Sähköautomaatiopuolelle on ollut haasteita löytää osaavaa työvoimaa”, toteaa Seppälä.  

Klusteritiimistä Savon Koulutuskuntayhtymän teknologia kouluttaja, Risto Korhonen toikin esiin, että klusteriyrityksillä on pääsy lisäkoulutustarpeisiin ja räätälöintiin tarkoitettuun Valmetin DNA pohjaiseen koulutussimulaatioon. Tätä voidaan kehittää yhteistyössä yrityksen kanssa ja näin helpottaa yrityksen olemassa olevan tai uuden henkilöstön koulutusta yrityksen sisällä.

Yritysyhteistyöstä synergiaetuja molempiin suuntiin

Jäsenyritysvierailulla tulevaisuuden suuntaviivojen kartoitus, tarpeiden tunnistaminen ja niiden ympärille yhteistyön kehitys vaatii molemminpuolista vuoropuhelua. Se tapahtuu keskusteluiden, tutuksi tekemisen ja yritysten ydintoimintojenkin ymmärtämisen kautta. Vierailut, kuten kehitys yleensäkin vaatii myös sitoutumista ja asian ympärille pysähtymistä kaikilta osapuolilta. Yhteisen päämäärän ja alueellisen ekosysteemin kehitys vuoropuhelun vaatii, muuten kehitys jää arvailujen varaan.

”Vierailu Kuopion Energialla toi meille klusteritoimijoina paljon uutta tietoa, sisältöä ja käytännön tarpeitakin esiin. Saimme jatkoon yhteisiä suuntaviivoja ja käytännön toimiakin sovittua konkreettisesti, josta jäsenyrityksemme myös hyötyy toivottavasti omassa toiminnassaan. Yritysvierailut jäsenyrityksissä ovat käynnissä koko loppuvuoden ja jatkamme niitä ensi vuoden puolella”, toteaa Navitas Yrityspalveluilta toimialapäällikkö, Kirsi Kinnunen.

Pohjois-Savon Energiaklusterin kehitystyötä aloitettiin Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Pohjois-Savon Energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa, EnEko2020. Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-31.3.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.

Lisätietoja:

Kirsi Kinnunen, Toimialapäällikkö, Pohjois-Savon Energiaklusteri

puh. 044 794 9704 tai kirsi.kinnunen@navitas.fi