|

Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen kiinnostaa laajasti

Pohjois-Savon Energiaklusterin yritysjäsenille suunnattu innovaatioryhmä kokoontuu säännöllisesti ja tammikuun aihe toi esiin kiinnostavan sekä ajankohtaisen teeman keskusteluun. Asiantuntija-alustuksissa 29.1.2025 järjestetyssä innovaatioryhmässä oli monipuolinen otanta yrityskentältä jo käytössä oleviin tekniikoihin hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen osalta. Tutkimus oli vahvasti myös edustettuna, kun Itä-Suomen Yliopisto esitteli meneillään olevaa hanketta aiheen ympäriltä.

Jäsenyritysten osaaminen ja teknologiat esillä

Klusterimme yritysjäsenistä Andritz Oy:n kehitysinsinööri Juho Hiltunen johdatteli tapaamisella innovaatioryhmän teemaan aiheenaan CO2 talteenottoratkaisut ja hyödyntäminen (ANDRITZ CCU and eFuels solutions). Saimme perehtyä heidän hiilidioksidin talteenotto prosessiin sekä vihreän vedyn tuotantoon. Kuulimme myös mahdollisuuksista, joita heidän prosessinsa avulla sellutehtaat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan mentäessä kohti vihreämpää tulevaisuutta. Hiltunen avasi myös alustuksessaan, kuinka Andritz voi omalla teknologiallaan tuottaa kestävää biometanolia uusiutuvista raakamateriaaleista. Kuulimme myös Metsä Groupin ja Andritzin yhteisestä selvityksestä, joka kohdistui puupohjaisen hiilidioksidin talteenottoon ja tulokset olivat varsin positiivisia.

Jäsenyrityksemme Carbonreuse Finland Oy:n liiketoimintajohtaja Jouni Helppolainen toi omassa alustuksessaan esille heidän ratkaisuaan hiilidioksidin (CO2) lisääntymisen hillitsemiseksi vihreän teknologian keinoin. He ovat kehittäneet ja patentoineet kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen puhtaaseen veteen perustuvan CO2-talteenottoteknologian. Teknologia soveltuu myös  elintarviketeollisuuden prosesseihin, sillä talteenotetun CO2:n puhtaus on jopa yli 99%. Prosessi on myös suunnattu panimoteollisuuteen, fermentointilaitoksiin, biokaasulaitoksiin, kalkki-, sellu- ja terästehtaisiin sekä vesi- ja voimalaitoksiin. Prosessi on nopea säätää ja käynnistää, eikä korroosiota laitteistolle tule pitkässäkään käytössä. Carbonreuse Finland tarjoaa myös mittauspalveluita, joissa he voivat selvittää teollisuusprosessien CO2-ominaisuuksia ja virtauksia. Tähän tarkoitukseen he vuokraavatkin testiyksikköä asiakkaille, joilla talteenoton soveltuvuutta, laatua ja puhtautta on mahdollista testata oman teollisuusprosessin rinnalla. Mahdollisuutena Juutilainen korostikin talteenotetun hiilidioksidin uudelleenkäytön kannattavuutta asiakkaalle esimerkiksi hiilidioksidin myynnin tai jatkojalostuksen muodossa.

Q-Power Oy:n toimitusjohtaja Eero Paunonen puolestaan esitteli jäsenyritystemme osaamista teemalla bio- ja e-metaani vetytalouden vauhdittajana. Hän toi esiin vihreän vedyn markkinoiden laajuutta globaalisti ja mahdollisuuksia sekä vaikutusta, joka vihreän siirtymän markkinoilla tätä ympäröi. Hän nosti esiin myös vihreän vedyn hyödyt (sääriippuvainen uusiutuva energia ja kaasumarkkinat) sekä suoran käytettävyyden eri teollisuuden aloille, kuten terästeollisuus. Haasteina he näkevät vihreän vedyn ympärillä siirto- ja jakeluverkostojen puutteet, suurien kausivarastointien kantokyvyn sekä puutteet loppukäytön sovelluksissa. Paunosen esityksessä e-metaanin rooli nähtiin tärkeänä energiasiirtymän keskiössä, koska se voidaan tuottaa paikallisesti ja korvata muun muassa tuontikaasut (valmiit verkostot olemassa), sen tuoma jousto lisää itsenäisyyttä, turvattu saatavuus sekä sitä voidaan hajauttaa vihreän vedyn tuotantoon. Q-Power tarjoaakin asiakkailleen tukea, testausta ja konseptisuunnittelua asennukseen asti e-metaanin arvoketjun hyödyntämiseen.

Tutkimuskumppanit mukana kehityksessä

Energiaklusterimme strateginen kumppani, Itä-Suomen Yliopisto osallistui myös innovaatioryhmään tuoden esiin ajankohtaista tutkimusta, jota hiilidioksidin ympärillä on paraikaa käynnissä. Bioccus- hankkeen (Biogenic carbon capture and utilization) osalta tutkimushanketta oli esittelemässä projektitutkija Pauliina Nevalainen, Itä-Suomen Yliopistosta. Aluksi perehdyimme hiilidioksidin pitoisuuksiin ja saimme tilannekuvaa, kuinka hiilidioksidipitoisuuden määrä kasvaa keskimäärin per vuosi. Biogeenisen hiilidioksidin osalta saimme myös syväluotausta. Hiilidioksidin sitomiseen käytettyjen materiaalien sekä sitoutumisen tutkimiseen eri lämpötiloissa pääsimme tutustumaan. Meneillään olevan tutkimushankkeen tiimoilta esillä oli myös biogeenisen hiilidioksidin muuntoprosessi materiaaleiksi ja polttoaineiksi. Hankkeen päätavoitteena onkin muun muassa vähentää hiilidioksidikuormitusta bioenergian tuotannossa, energiateollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen esimerkiksi biotuotteiksi (biomuovi, biopolttoaineet) sekä varastoida biogeenistä hiilidioksidia pitkäaikaisesti biotuotteisiin.

Klusterin yritysjäsenistö olikin runsain joukoin liikkeellä ja keskustelua virisi aiheen tiimoilta. Tämän osalta tilaisuus saakin jatkoa, sillä innovaatioryhmään osallistunut Bioccus-hankkeessa vaikuttava projektitutkija, Niko Kinnunen (Itä-Suomen Yliopisto) lupasi kutsua yritysjäsenemme lähiaikoina kuulemaan lisää meneillään olevista tutkimusprojekteista. Tarkoitus on myös keskustella CCUS (Carbon Capture, Utilization and Storage) tutkimus- ja teknologiakeskuksen perustamisesta Itä-Suomeen, joka on ollut myös valtioneuvoston käsittelemässä luonnoksessa mukana Itäisen Suomen kehitysteemoissa.

Pohjois-Savon Energiaklusterin kehitystyötä aloitettiin Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Pohjois-Savon Energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa, EnEko2020. Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-31.3.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-Ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.

Lisätietoja:                                                                                                                                                           

Petteri Heino, Tki-asiantuntija (kone- ja energiateollisuus), Pohjois-Savon Energiaklusteri                  puh. 044 7856 759 tai petteri.heino@savonia.fi

Samankaltaiset artikkelit